Nerkoonjärvi (35.538.1.010)

55 810 200 m³ <br />0,0558 km³ <br />55 810 200 000 l <br />

63 030 m <br />

Järven perustiedot

Järvi

• Nimi: Nerkoonjärvi
• Järvinumero: 35.538.1.010
• Vesistöalue: Nerkoonjärven valuma-alue (35.538)
• Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
• Ekologinen tila: erinomainen

Perustiedot

• Pinta-ala: 1 516,25 ha
• Syvyys: 16 m
• Keskisyvyys: 3,66 m
• Tilavuus: 55 810 200 m³0,0558 km³ <br />55 810 200 000 l <br />
• Rantaviiva: 63,03 km63 030 m <br />
• Korkeustaso: 142,7 m

Hallinnolliset alueet

• Kunta: Kihniö
• Maakunta: Pirkanmaan maakunta
• ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
• Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

---

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Kuvat

Nerkoonjärvi (35.538.1.010)/­Savilahti

2. heinäkuu 2021 19:42

Hieman levää

Kaikki kuvat järveltä

Järven erityispiirteet

Nerkoonjärvi on Kokemäenjoen vesistöön lukeutuva järvi Kihniössä. Se sijaitsee nelisen kilometriä kunnan keskustan eteläpuolella. Kyseessä on 15,58 neliökilometrin pinta-alallaan Suomen 205. suurin ja Kihniön suurin järvi. Se on keskimäärin noin neljä metriä syvä, ja rantaviivaa sillä on noin 58 kilometriä. Järven maksimisyvyys on 16 m. Nerkoonjärvi laskee Myllyjoen kautta Tarsianjärveen, joka edelleen laskee Syväjärven kautta Kankarinjärveen.

Järven valuma-alueesta melkein 30 % on soita, joista alle 10 % on turvetuotannossa. Reilusti yli puolet alueesta on metsää. Maatalous on keskittynyt vesimuodostumien rannoille, etenkin Niskoslammen rannoilla on runsaasti peltoja. Kokonaisuudessaan peltoalan osuus valuma-alueesta on pieni, vain 5 %. Myös loma-asutus on keskittynyt aivan järven rannoille. Vakituista asutusta esiintyy hajanaisemmin. Suurin osa valuma-alueesta on turve- ja moreenimaita, mutta myös kalliomaastoa esiintyy. Fosforin kohdalla ihmisen aiheuttamasta kuormituksesta merkittävimmät ovat maatalous ja haja-asutus. Turvetuotanto aiheuttaa alle 10 % sekä typen että fosforin kuormituksesta. Turvetuotanto ja metsäojitukset lisäävät merkittävästi eloperäisen aineksen kulkeutumista. Tämä värjää vettä ja kiintoaineksen hajotus kuluttaa happea.

Nykytila ja suojelu

Nerkoonjärvi on vedeltään hapahko humusjärvi.

Nerkoonjärven vedenlaatu on ravinnepitoisuuksien osalta erinomainen ja se on ekologiselta luokitukseltaan hyvä. Fosforin pitoisuus on pysynyt reilusti hyvään tilaan (45 μg/l) vaadittavan pitoisuuden alapuolella (1990-2014). Myös erinomaiseen tilaan vaadittava pitoisuus (30 μg/l) on alittunut. Sen sijaan klorofyllin pitoisuus on muutamana vuotena ylittänyt tavoitellun arvon (20 μg/l). Nerkoonjärvessä esiintyy happikatoa (0 mg/l) keväällä ennen jäiden lähtöä ja syksyllä ennen vesien viilentymistä.

Kokonaisfosforin ja klorofylli a:n pitoisuudet (μg/l) veden pintakerroksessa (0-2 m) Nerkoonjärvessä heinä-syyskuussa v. 1990-2013. Nerkoonjärvi on tyypitelty runsashumuksiseksi järveksi (Rh), jossa hyvän vedenlaadun saavuttamiseksi klorofylli a:n pitoisuuden tulee olla alle 20 μg/l ja kokonaisfosforin alle 45 μg/l.

Aiheesta muualla

Wikipedia. Nerkoonjärvi. Internet-sivu. Viitattu 15.7.2014. [1]