Petäjäjärvi (35.572.1.014)
Petäjäjärvi on pieni järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on erinomainen.
Järven erityispiirteet
Petäjäjärvi sijaitsee Ylöjärven kaupungin Kurun pohjoisosassa. Osa Petäjäjärvestä sijaitsee Parkanon kunnan puolella. Valuma-alue on järven pinta-alaan nähden erittäin laaja, ja veden vaihtuvuus onkin siksi erittäin nopeaa. Keskiviipymä on vain noin 2 viikkoa. Ison-Tervajärven ja Vähä-Mustajärven vesistöalueet laskevat Aurejärven pohjoisosaan, josta vedet laskevat Petäjäjärven kautta kohti Kyrösjärveä. Valuma-alue on suo- ja metsävaltainen. Peltoa valuma-alueella on suhteellisen vähän. Aureskosken jalostetehdas sijaitsee Aurejärven luusuan kohdalla Aurejärvestä Petäjäjärveen laskevan reitin länsirannalla.
Maksimisyvyys: 14 m
Veden keskiviipymä: 17 vrk
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
Nykytila ja suojelu
Petäjäjärven vedenlaatua tutkitaan kesäisin säännöllisesti UPM-Kymmene Wood Oy:n Aureskosken jalostetehtaan velvoitetarkkailun puitteissa. Lisäksi vedenlaatua on tutkittu erillisellä näytteenotolla talvina 2010 ja 2012.
Valuma-aluetekijöiden vuoksi Petäjäjärven vesi on peruslaadultaan ruskeasävytteistä ja melko runsashumuksista. Humusleima on kemiallisen hapenkulutuksen perusteella vahva. Humuksen runsauden vuoksi vesi on hapahkoa ja ruskeaa, mutta kuitenkin melko selkeää. Veden sähkönjohtavuus on alhainen.
Rehevyystaso on ollut viime vuosina fosforipitoisuuden perusteella lievästi reheville vesille ominainen. Typpipitoisuudet ovat olleet luonnontasoa. Petäjäjärvessä ei ole havaittavissa rehevöitymistä pitkällä aikavälillä. Fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet lievästi rehevien vesien luokassa koko tarkkailun ajan. Levän määrä on vaihdellut klorofyllipitoisuuden perusteella lievästi rehevien ja rehevien vesien luokissa. Petäjäjärvellä on todettu kesällä 2003 limalevää.
Petäjäjärvessä todetaan ajoittain happitalouden häiriöitä lievästi kohonneen rehevyystason ja runsaan humuksen määrän vuoksi. Alusveden happitilanne määräytyy hyvin pitkälle kerrosteisuuden voimakkuuden ja muodostumisajankohdan mukaan. Heikoimmillaan koko alusvesi on muodostunut hapettomaksi, jolloin happitilanne on kokonaisuutena ollut vain välttävää tasoa. Parhaimmillaan happitilanne on säilynyt kesällä hyvänä. Talvella 2010 ja 2012 happitilanteesta ei ollut käytettävissä tutkimustuloksia syvänteen kohdalta.
Vuonna 2012 talvella otetun pintavesinäytteen perusteella Petäjäjärven vesi luokitellaan hyvin happamaksi ja erittäin ruskeavetiseksi, täten myös kemiallinen hapenkulutus oli voimakasta. Talvinen kokonaisfosforipitoisuus ilmensi karuhkoa vettä. Hapan vesi muuttaa vesieliöyhteisön rakennetta niin, että happamuutta huonosti tai kohtalaisesti sietävät lajit ovat todennäköisesti hävinneet Petäjäjärvestä.
Petäjäjärvi soveltuu virkistyskäyttöön välttävästi. Vedenlaatua heikentävät erityisesti vahva humusleima, vuodesta 2010 pudonnut pH sekä ajoittaisien happitalouden häiriöiden seurauksena kohoava rehevyystaso
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
