Himotunjärvi (35.311.1.056)
Himotunjärvi on pieni järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä.
Järven erityispiirteet
Himotunjärvi sijaitsee Näsijärven Mutalanlahden länsipuolella. Valuma-alue alkaa pohjoisesta Kotamusjärvestä, josta vedet virtaavat Kaurisjärven kautta Himotunjärveen. Himotunjärveen laskee lisäksi etelästä Taikimusjärven, Valkijärven, Hakolammin ja Ihakan vedet. Valuma-alue on pääosin pienten soiden pirstomaa metsämaata. Järven pohjois- ja kaakkoispuolella sijaitsee peruskartan mukaan jonkin verran peltoa. Himotunjärven rannat ovat osin soistuneet.
Maksimisyvyys: 5 m
Veden keskiviipymä: 44 vrk
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
Nykytila ja suojelu
Himotunjärven vedenlaatua on tutkittu vuosina 1964, 1990, 1999 ja 2005.
Himotunjärven vesi on peruslaadultaan melko ruskeaa ja veden humusleima on melko vahva. Veden laatu on heikentynyt hiukan pitkällä aikavälillä useiden muuttujien osalta. Sekä humusleimassa, veden väriluvussa että ravinnetasossa on todettavissa kohoamista. Talvella 2005 vesi oli ruskeaa ja humusleima oli voimakas. Aiemmin vesi oli vain lievästi ruskeaa ja humusleima oli kohtalainen. Myös veden sähkönjohtavuus on kohonnut aiempaan verrattuna noin kaksinkertaiseksi. Sähkönjohtavuus on kuitenkin vielä järvivesien normaalilla tasolla. Happamuustaso on ollut poikkeuksetta normaali ja veden puskurikyky on vaihdellut tyydyttävästä hyvään, joten happamoitumisen vaaraa ei ole.
Ravinnetasossa on todettavissa nouseva suuntaus. Vielä 90-luvun alussa ravinnetaso oli fosforipitoisuuden osalta lievästi reheville vesille ominainen, mutta on sittemmin ollut rehevien vesien tasoa. Myös typpipitoisuudessa on todettavissa kohoamista, joskin typpipitoisuudet ovat luontaisestikin talvisin suuremmat kuin kesällä. Järveen näyttäisi kohdistuvan valuma-alueelta jonkin verran ravinnekuormitusta. Luonnontasosta selvästi kohonneesta ravinnetasosta johtuen levää oli syksyllä 1990 klorofyllipitoisuuden perusteella reheville vesille ominaisesti. Hygieeninen vedenlaatu oli tuolloin moitteeton, sillä lämpökestoisia kolibakteereja ei todettu vedessä lainkaan.
Happitilanne oli talvella 2005 talvikerrosteisuuden aikana vain tyydyttävällä tasolla, sillä vaikka happipitoisuus oli pintavedessä melko hyvä, hapen kyllästysaste oli laskenut 41 %:iin. Happitilannetta helpottaa kuitenkin järven mataluus sekä veden nopea vaihtuvuus. Kesäisin ongelmia ei todennäköisesti esiinny. Muut tutkitut ajankohdat eivät ole ajoittuneet kerrosteisuuskausiin, joten happitilanne on ollut hyvä.
Himotunjärvi soveltuu virkistyskäyttöön tyydyttävästi. Vedenlaatua heikentävät korkea ravinnetaso ja vahva humusleima, jotka yhdessä aiheuttavat talvisin happitalouden ongelmia. Myös runsaiden leväkukintojen aikana vedenlaatu on vain tyydyttävällä tasolla.
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys, 2007
