Pääjärvi (35.833.1.003)

199 356 000 m³ <br />0,199 km³ <br />199 356 000 000 l <br />

36 590 m <br />

Järven perustiedot

Järvi

• Nimi: Pääjärvi
• Järvinumero: 35.833.1.003
• Vesistöalue: Pääjärven alue (35.833)
• Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
• Ekologinen tila: hyvä

Perustiedot

• Pinta-ala: 1 344,44 ha
• Syvyys: 85 m
• Keskisyvyys: 14,83 m
• Tilavuus: 199 356 000 m³0,199 km³ <br />199 356 000 000 l <br />
• Rantaviiva: 36,59 km36 590 m <br />
• Korkeustaso: 102,9 m

Hallinnolliset alueet

• Kunta: Hämeenlinna, Hollola
• Maakunta: Kanta-Hämeen maakunta, Päijät-Hämeen maakunta
• ELY-keskus: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
• Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

---

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

4. joulukuu 2025 5,0 °C Ympäristöhallinnon havaintopaikka (Hämeenkoski, Valkama)

29. marraskuu 2025 5,2 °C Ympäristöhallinnon havaintopaikka (Hämeenkoski, Valkama)

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Vesistöennusteet

• Pääjärvi (vesi.fi)

Kuvat

Pääjärvi (35.833.1.003)/­Havaintopaikka 3

14. heinäkuu 2025 12:53

Sinilevää.

Kaikki kuvat järveltä

Järven erityispiirteet

Järvi sijaitsee Lammin ja Hämeenkosken välissä sekä samalla Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen rajalla. Järvellä on pinta-alaa 13,44 km² ja syvyyttä jopa 87 m. Järvi onkin neljänneksi syvin järvi Suomessa. Järven keskisyvyys on noin 15 m.

Järvi on yksi Vanajaveden latvajärvistä. Sen vedet laskevat etelään Teuronjokeen, jonka kautta vesi virtaa Kernaalanjärveen ja lopulta Vanajaveteen.

Nykytila ja suojelu

Järven tilaa on tutkittu säännöllisesti ainakin 1900-luvun alusta lähtien ja onkin yksi Suomen tutkituimmista järvistä. Vuonna 1913 tutkittiin ensimmäisen kerran järven ekologista tilaa.

Hämeen ELY-keskus arvioi järven tilan nykyään hyväksi. Arvioon vaikutti vedenlaatu, eliöstö sekä ihmisen aiheuttamat muutokset järvessä, kuten säännöstely.

Pitkäaikaisen seurannan puitteissa on huomattu, että järvi rehevöityy vähitellen. Rehevöityminen on tasaista ja hidasta. Valuma-alueella olevan maatalouden fosforipäästöt ovat vähentyneet lannoitteiden käytön tarkentumisen ansiosta. Fosforin väheneminen järvessäkin on huomattu. Fosfori on yksi vesistöjä rehevöittävä aine.

Sinilevää järvessä esiintyy vain vähän.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Järven yleisimpiä kaloja ovat särki ja ahven. Muita yleisiä lajeja ovat hauki, kuha, kiiski, lahna, salakka, kuore ja siika. Järven itäosat ovat kalaisimpia, keskiosa vähäkalaisin ja länsiosa särkivoittoisin. Petokaloja uskotaan olevan melko paljon, joka auttaa pitämään mm. särkikannat kurissa.

Järveen on istutettu mm. taimenta ja kuhaa.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Järven rannalla on Helsingin yliopiston biologinen asema. Järven ympäristössä on myös paljon loma- ja haja-asutusta. Lammin taajamaan on matkaa noin 5 km ja Hämeenkosken taajamaan noin 4 km.

Aiheesta muualla

• Hämeen vesistöjä > Pääjärvi (ymparisto.fi)

Lähteet

• [1] (Hämeensanomat.fi)