Vihtilammi (23.093.1.008)
Vihtilammi on pieni järvi Karjaanjoki (23) -päävesistössä.
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Kuvat
Järvi ja sen ympäristö
Hyvinkään lounaisosassa, Sääksjärven harjualueella sijaitseva Vihtilammi saa vetensä sen koillisosaan laskevaa ojaa pitkin läheisestä Märkiöstä sekä lammen länsipuolella sijaitsevalta suoalueelta. Lammen luontainen purkautumissuunta on Vihtijärven suuntaan. Vuodesta 1979 alkaen Vihtilampea on säännöstelty, ja sieltä on voitu johtaa vesiä Sääksjärveen. Tätä varten Vihtilammen molempiin laskuojiin on tehty säännöstelypato. Säännöstely laskee kesäisin lammen veden pintaa luontaisesta.
Vihtilammen suurin syvyys on 3,7 m ja keskisyvyys 1,6 m. Lammen pinta-ala on 21 hehtaaria ja sen valuma-alueen koko 190 hehtaaria. Lammen kaakkoisreunan, lähes rakentamatonta rantaa, rajaa Kiljavannummen harju. Lammen pohjois- ja etelärannoilla on runsaasti vapaa-ajan asutusta ja luoteispuolella kulkee Hangonväylä.
Vihtilammi ja Sääksjärvi kuuluvat Sääksjärven Natura2000-alueeseen sekä Valtakunnallisen harjujen suojeluohjelman alueisiin.
Veden laatu
Vihtilammen veden laatua on tarkkailtu Nurmijärven kunnan säännöstelyvelvoitteisiin perustuen. Havaintopaikka on Vihtilammi, itäosa 1, josta näytteitä on otettu metrin syvyydestä. Kaikki tarkkailutulokset eivät ole ympäristöhallinnon Oiva-palvelussa. Oheisiin kuviin ne on lisätty tarkkailuraporteista.
Vihtilammen vesi on lievästi tai kohtalaisesti ruskeaa ja humuspitoista. Vuodenaikaista vaihtelua on paljon ja selvästi ruskeinta vesi on ollut talvella. Joinakin talvina lammen happitilanne on ollut selvästi heikentynyt jo metrin syvyydessä. Kesäisin happitilanne on ollut ilmeisesti hyvä.
Vihtilammissa fosforipitoisuus on lievästi rehevälle vedelle tunnusomainen, eikä vuosien välistä muutosta pitoisuustasossa ole havaittavissa, vaikka vuoden aikana pitoisuudet vaihtelevatkin. Typpipitoisuudet ovat säilyneet myös vakaalla tasolla viime vuosikymmenet. Lammen rehevyystasosta kertova klorofylli a-pitoisuus, 4-10 µg/l, on lievästi rehevän veden tasoa. Vihtilammessa havaittiin kesäkuussa 2000 Microcystis –sukuun kuuluvaa sinilevää.
Vesistön suojelu ja kunnostus
Ranta-alueilla on tärkeää käsitellä jätevedet asianmukaisesti, jotta järven hyvä tila säilyy myös tulevaisuudessa. Mitä vähemmän jätevesiä syntyy, sitä yksinkertaisempaa on niiden käsittely. Tämä onnistuu helpoiten ottamalla käyttöön kuivakäymälä vesikäymälän sijaan. Kuivakäymälän sijoittamiseen ja rakenteeseen sekä käymäläjätteen käsittelyyn on syytä kiinnittää huomioita (kts. tarkemmin Hyvinkään kaupungin jätehuoltomääräykset). Kompostoitu käymäläjäte voidaan käyttää hyödyksi tontilla ja se onkin tehokas lannoite, jonka lisäksi ei tarvita muita lannoitteita. On myös hyvä muistaa, että kuivakäymälässä eroteltuja nesteitä ei saa johtaa suoraan maahan.
Kantoveden käytöstä syntyvä jätevesi luokitellaan lähes aina määrältään vähäiseksi. Vähäisiä vesimääriä ei koske ns. hajajätevesiasetus, mutta niitäkään ei saa johtaa suoraan vesistöön tai kaivon lähelle. Lisää tietoa vähäisten vesien käsittelystä löydät Kesämökin jätevesioppaasta. Jos veden käyttö on vähäistä suurempaa eli esim. aina, jos käytössä on vesikäymälä, noudatetaan ns. hajajätevesiasetuksen puhdistusvaatimuksia. Lisätietoa jätevesien käsittelymahdollisuuksista Opas jätevesien maailmaan -nettisivuilta, kaupungin vaatimuksista jätevesien käsittelylle Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojelumääräyksistä sekä kuivakäymälän hoidosta ja jätteen käsittelystä.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Vesistön käyttö
Nurmijärven kunnalla on Etelä-Suomen aluehallintoviraston lupa käyttää Vihtilammesta Sääksjärveen ja Vihtijärveen johtavissa uomisssa olevia patoja, johtaa vettä Vihtilammesta Sääksjärveen ja säännöstellä Vihtilampea. Lupa on voimassa vuoden 2021 loppuun tai kunnes uusi lupahakemus on lainvoimaisesti ratkaistu.
Veden johtamisen tarkoituksena on Nurmijärven kunnan Kiljavan ja Röykän pohjavedenottamoiden vedenottamisen turvaaminen. Ottamot ovat tärkeitä Nurmijärven kunnan vesihuollolle, muun muassa niiden hyvän vedenlaadun ja pohjavesialueen helpon suojeltavuuden takia. Hankkeesta aiheutuvat haitat ovat vähäiset siitä saatavaan hyötyyn nähden.
Vesistön säännöstelylupa edellyttää viikoittaista vedenkorkeuden tarkkailua sekä veden laadun tarkkailua Vihtilammissa ja Sääksjärvessä kolmesti vuodessa.
Järven yhteisöt
Vihtilammen ja Märkiöjärven ympäristöalueiden luonnonsuojeluyhdistys ry
