Ala-Kivijärvi (14.191.1.013)
Ala-Kivijärvi on keskikokoinen järvi Kymijoki (14) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on erinomainen.
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Vesistöennusteet
Järven erityispiirteet
Ala-Kivijärvi on pieni järvi Luumäen kunnan alueella. Ala-Kivijärven pinta-ala on 8,9 km², maksimisyvyys 16,8m, keskisyvyys 5,5m ja tilavuus 45,9 milj.m3. Vedenkorkeuden keskiarvo on ollut 74,993, alin havaittu vedenkorkeus on ollut 74,46 sekä ylin havaittu vedenkorkeus on ollut 76,02.
Ala-Kivijärvi on pääosin karua ja kirkasta vesialuetta. Ala-kivijärven vedenlaatu on arvioitu hyväksi, mutta järven aluella on havaintoja rehevöitymisestä sekä ajoittaisista sinileväkukinnoista.
Ylä-Kivijärven (Kivijärven)[1] vedet purkautuvat Huopaisenvirran kautta Ala-Kivijärveen. Kivijärvien pinnankorkeuden ero on noin 0,3m. Ala-Kivijärven kautta vesi jatkaa virtausta samassa tasossa olevan Tuohtiaisen[2] kautta sekä muiden järvien kautta Kymijokeen[3]. Ala-kivijärvi onkin osa Valkealan reittiä, joka tunnetaan myös nimellä Väliväylä tai Kivijärven reitti.
Nykytila ja suojelu
Kivijärven (Ylä- ja Ala-Kivijärven) suojelua varten on perustettu Pro Kivijärvi ry [4] 1996. Yhdistyksen tavoitteena on Kivijärven veden ja ympäristön säilyttäminen mahdollisimman puhtaana. Lisäksi yhdistys pyrkii edistämään Kivijärven-Valkealan reittiin kuuluvien vesistöjen käyttöä alueen vakinaisten asukkaiden ja kesäasukkaiden virkistymiseen. Yhdistyksen tarkoituksena on myös vaalia alueen historiallisia ja kulttuuriperinteitä
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Ala-Kivijärven järvilinnusto on monipuolinen, pesivinä lajeina muun muassa kaakkuri, kuikka, joutsen, härkälintu, sääksi, selkälokki ja kalatiira.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Ala-Kivijärvi on osa Valkealan reittiä, reitin pituus on yhteensä 113 km ja putouskorkeutta noin 19 metriä Kivijärvestä Kymijokeen. Reitin valuma-alue on pinta-alaltaan 1 250 km² ja järvien vesipinta-ala yli 130 km². Kivijärven reitin[5] valuma-alueen koko on 84,6 km².
Uitossa väylää käytettiin ennen hyväksi yhdistämään Saimaan alue Kymijokeen. Väliväylän käyttö uittoon alkoi 1800 -luvun loppupuolella. 1950-luvun puolivälillä uiton määrät olivat suurimmillaan, jopa 27 000 tukkia päivässä. Kivijärven lasku lopetti uiton vuonna 1963.
Nykyisin se on suosittu melontareitti, jossa Lappeenrannasta lähtevä vanhaa uittoreittiä seuraava melontareitti yhdistää Saimaan ja Kymijoen vesistöt Rutolassa. Tuolla on 700 metrin maakangas järvien välissä, joka täytyy ylitää kantamalla. Lisäksi Kannuskoskella väylässä on mylly sekä sähkövoimalaitos, jotka täytyy ohittaa kantamalla. Reitin kosket sijaitsevat Kannuskoskesta länteen, Kymenlaakson maakunnan puolella.
