Sääksjärvi (18.062.1.001)
Sääksjärvi on pieni järvi Porvoonjoki (18) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on tyydyttävä.
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Kuvat
Sääksjärvi (18.062.1.001)/Sääksjärven uimaranta
3. heinäkuu 2014 14:22
Järven erityispiirteet
Sääksjärvi sijaitsee Mäntsälän kaakkoisosassa. Sääksjärven tilavuudesta yli 70 % on 0-2 metrin syvyydessä ja vain noin 10 % on syvemmällä kuin kolme metriä. Järven pintaa on laskettu luultavasti jo ennen 1900-lukua.
Sääksjärven valuma-alueen pinta-ala on noin 3,9 km2. Sääksjärven valuma-alueesta noin 63 % on metsää, 17 % suota ja 9 % peltoa.
Sääksjärven tyyppinä on matalat runsashumuksiset järvet (MRh). Järven tyyppi on muutettu vuonna 2012, aiemmin Sääksjärvi oli tyypitelty runsasravinteiseksi järveksi (Rr). Järven ekologinen luokka on tyydyttävä sekä vuoden 2008 että 2013 luokituksen mukaan ja fysikaalis-kemiallinen tila hyvä vuoden 2013 luokituksessa.
Veden laatu
Sääksjärvi voidaan luokitella reheväksi kokonaisfosforipitoisuutensa (48 µg/l) ja ylireheväksi klorofyllipitoisuutensa (53 µg/l) perusteella. Sääksjärven kokonaistyppipitoisuuksien keskiarvo pintavedessä avovesikaudella on noin 842 µg/l. Sääksjärvellä on todettu sinileväesiintymiä. Järvellä on esiintynyt 2000-luvun alussa happikatoja niin talvella kuin loppukesällä.
Vedenlaatutulosten perusteella voidaan todeta, että Sääksjärven niin kokonaisfosfori-, kokonaistyppi- kuin klorofyllipitoisuus näyttäisivät laskeneen. Täytyy kuitenkin huomioida, että vuosien 1993-2001 ja 2007-2012 välisiltä ajoilta ei ole näytetuloksia käytettävissä eikä siten järven vedenlaadusta ole tietoa.
Nykytila ja suojelu
Sääksjärvellä on tehty useita hoitotoimenpiteitä, jotta järven tila paranisi. Sääksjärvellä on tehty hoitonuottauksia vuosina 2002, 2003, 2005, 2007, 2009 ja 2014. Vuonna 2014 osakaskunta hankki WEKE-katiskoita, joilla pyydetään lähinnä särkeä ja pientä ahventa pois järvestä. Sääksjärveen laskevaan Kutinsuonojaan on rakennettu pohjapato ja selkeytysallas. Sääksjärvellä ei ole tehty hapetusta.
Sääksjärvellä on ollut useita EU-hankkeita. Rahoitus hankkeisiin on saatu Sampo ry:n kautta ALMA-rahana.
• Sääksjärven kunnostus, Mäntsälä: Hankkeen tavoitteena oli Sääksjärven veden laadun parantaminen ja kalakannan elvyttäminen. Toimenpiteinä käytettiin ruoppausta ja hoitokalastusta. Lisäksi rantoja kunnostettiin ja valuma-alueen ravinnevalumia yritettiin vähentää.
• Sääksjärven vesihuoltohanke, esisuunnitelma, Mäntsälä: Hankkeessa tehtiin Mäntsälän Sääksjärven alueelle vesihuollon yleissuunnitelma, jonka avulla voidaan rakentaa keskitetty vesi- ja viemäriverkosto alueelle.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Sääksjärven vesikasvillisuus on tyypillistä rehevän järven kasvillisuutta. Rantoja kiertää ilmaversoisvyöhyke, joka koostuu pääosin järviruo’osta, järvikortteesta ja saroista. Näiden edestä ulapallepäin mentäessä alkaa ulpukkavyöhyke. Ulpukoiden joukossa on rannan lähellä hyvinkin runsaasti uistinvitaa. Samoin kasvustoissa havaittiin palpakkoja ja lummetta. Lummetta on myös keskemmällä järveä yksittäisissä rykelmissä.
Sääksjärvessä esiintyy särkiä, lahnoja, ahventa, kiiskeä, haukea ja siikaa. Sääksjärveen on istutettu kuhaa.
Vuoden 2003 kuormittajaselvityksen mukaan Sääksjärven pohjaeläimistö koostuu pääosin surviaissääsken toukista (32 %) ja harvasukasmadoista (29 %) (Kurikkala 2003).
Uudenmaan ELY-keskus on tutkinut Sääksjärven kasviplanktonlajistoa vuosina 2004, 2007 ja 2013. Haitallisten sinilevien osuus on ollut 50,3 % vuonna 2004, 15,6 % vuonna 2007 ja 4,6 % vuonna 2013.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Vuonna 1991 Sääksjärven valuma-alueella asui 100 vakituista asukasta ja kesämökkejä oli järven rannalla 10-15 kpl. Vuonna 2005 kesämökkien määrä oli 29 kpl. Haja-asutuksen määrä tulee myös kasvamaan. Haja-asutus oli suurin yksittäinen kuormittaja vuonna 1991. Sen osuus laskennallisesta fosforikuormituksesta oli noin 45 %. Peltoviljelyn osuus oli noin 20 % ja metsätalouden 1,5 % (Henriksson ja Myllyvirta 1991). Sääksjärvelle tehtiin uusi kuormittajaselvitys vuonna 2003. Verrattaessa uudempaa selvitystä vuoden 1991 tutkimukseen huomataan, että luonnonhuuhtouma olisikin suurin kuormittaja (36 %), haja- ja loma-asutuksen osuus olisi vähentynyt (27 %), peltoviljelyn osuus olisi 17 % ja metsätalouden 13 %. Kuitenkin esim. haja- ja loma-asutuksen määrä on kasvanut. Syy johtunee laskennallisista eroista.
Sääksjärven ulkoista kuormitusta on saatu vähennettyä Sääksjärven vesiosuuskunnan ansiosta. Osuuskunnan verkosto on saatu valmiiksi vuosina 2011-2012 ja verkosto kulkee järven etelä- ja länsireunassa sekä hieman myös järven pohjoispuolella.
Sääksjärvellä on suuri virkistyskäyttöarvo johtuen sen sijainnista lähellä kuntakeskusta. Järvellä oli aiemmin kunnan uimaranta. Sääksjärven itärannasta alkaa suoraan Natura-alue (Peltolan vanha metsä). Sääksjärvellä toimii aktiivisesti Sääksjärven osakaskunta.
Tarut ja tositarinat
Seuranta ja tarkkailu
Uudenmaan ELY-keskus on seurannut Sääksjärven veden laatua vuosittain 2001-2007 sekä vuosina 2012 ja 2013. ELY-keskuksen tavoitteena on jatkaa seurantaa kuuden vuoden välein eli seuraava näytteenotto tapahtuu näillä näkymin vuonna 2019.
Keski-Uudenmaan ympäristökeskus alkaa seurata Mäntsälän järviä oman seurantaohjelmansa mukaan. Sääksjärven fysikaalis-kemiallista tilaa tutkitaan vesinäytteistä neljän vuoden välein, ensimmäisen kerran vuonna 2016.
Sääksjärven osakaskunta seuraa järven vedenpinnan korkeutta.
Aiheesta muualla
Julkaisut
Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma (Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2008)
