Väärä (04.745.1.013)
Väärä on pieni järvi Vuoksi (04) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on hyvä.
Järven vesi on varsin tumman sävyistä ja humuspitoista johtuen valuma-alueista, jotka tulevat soilta. Näkyvyys on suunnillen 1m. Järvessa on useita pinnan alaisa luotoja, jotka vain paikalliset tuntevat.
Järveä käyttää vain muutama paikallinen- tai kesäasukas veneilyyn tai harrastuskalastukseen.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Järven nykyiseen kalastoon kuuluvat ahven, kiiski, hauki, särki, säyne, salakka ja made. Järven kalastoon ovat myös kuuluneet lahna sekä istutettuna siika ja järvitaimen.
Nykyisin järven yleimismmät kalalajit ovat ahven, särki, säyne, hauki ja salakka. 1980-luvulla vielä made oli hyvin runsaslukuinen, myös kiiskeä sai mato-ongella ja pilkillä. Ne kuulunevat yhä järven kalakantaan. Salakka on uusi laji järvessä ja se on tullut sinne 1990-luvulla.
Järveen istutettiin 1980-luvulla siikaa ja järvitaimenta, mutta niistä ei ole enää saatu havaintoja. Järven kalakantaan kuului myös lahna, jota saatiin harvakseltaan vielä 1980-luvulla. Ne lienevät hävinneet järvestä. Järvestä väitetään saadun myös ruutanaa, mutta oletettujen havaintojen määrä on hyvin vähäinen.
Kalat ovat enimmäkseen pienikokoisia. Varsinkin ahvenet, eivätkä yli 2kg hauetkaan ole yleisiä. Kalojen keskikoon pieneminen ajoittuu suunnilleen samaan ajankohtaan, kuin salakan ilmestyminen järveen.
Nyt 2010 luvun puolivälissä kalojen keskiskoko on hiukan kasvanut. Ahvenet olivat välillä pieniä, mutta nykyään taas lähes normaalikokoisia. Säyneiden ja haukien keskikoko on myös kasvanut, muttei paljoa. Salakka on lähes hävinnyt järvestä, mutta yhä harvinaisena löytyy. Säyne on vallanuut tilaa muilta kalalajeilta. Särkien kekskikoko pienentynyt, mutta ovat runsaslukuisia. Muut kalalajit (made, kiiski, lahna, ruutana) harvinaisia tai hävinneet.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Tämän järven pinnankorkeutta on laskettu kaivamalla uusi lasku-uoma (joki).
Syy tähän on jossain määrin tuntematon, mutta uutta virtaumaa (nimeltä Väärä- joki) on käytetty ainakin myllyn voimanlähtenä. Monesti järvien pintaa on laksettu uuden viljelysmaan toivossa, mutta tässä tapauksessa ei lie peltomaata saatu, jos edes tavoiteltu. Ilmeisesti heinää on uudelta maa-alueelta vain niitetty .Yksi syy saattaa olla tukkien uitot, jota suoritettiin tuon toimenpiteen jälkeen. Järven pohjasta löytyy yhä uppotukkeja tuolta ajalta.
Uuden lasku-uoman valmistuminen ajoittunee 1870-luvun alulle. Dokumentaatiota ei ole löytynyt, mutta esmierkiski jättömaalle kasvaneiden puiden iästä voi näin päätellä. Järven pinta laski tämän toimen seurauksena n. metrin (vanha rantatörmä on nähtävissä yhä ympäri järven rantoja). Järven pinnan korkeuden vuotuinen vaihtelu on kuitenkin suurta (jopa metri), joten tarkkoja lukemia ei voi sanoa. Pinnan laskun seurauksena, järven ehkä pisin lahti, matala Koppelolahti (n. 850m) on muuttunut lähes kokonaan suoksi, tai ainakin pahasti rehevöitynyt ja heinittynyt. Toisalta sen seurauksena siitä on tullut suosittu lukuisien lintujlajien pesimäpaikkana. Järven rannoilla ei ole varsinaista asutusta, ja sen virkistyskäyttö on vähäistä. Syrjäisenä ja mutapohjaisena järvenä se ei ole suurta ylöisöä kiinnostava. Järven kalasto vaatisi hoitokalastusta, mutta toisaalta kalastajia ei juuri ole, joten toimenpiteet menisivät paljolti hukkaan (jokien kautta se voisi olla rauhaisa kasvupaikka uusille kalalajeille). Tämä järvi, joka kätkee paljon historiaa ja tarinoita (jo paljolti unohdettuja), on maaseudun autioitumisen seurauksena muuttunut lähes erämaa-järveksi.
