Jyväsjärvi (14.231.1.001)
Jyväsjärvi on pieni järvi Kymijoki (14) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on tyydyttävä.
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Kuvat
Järven erityispiirteet
Jyväsjärvi on tärkeä virkistysvesistö ja olennainen osa Jyväskylän kaupunkikuvaa.
Suurimman osan vedestään Jyväsjärvi saa Tourujoesta, jota pitkin järveen laskevat muun muassa Tuomijärvi ja Palokkajärvi. Jyväsjärveen laskee myös Köyhänoja Köhniönjärvestä. Jyväsjärvestä vesi jatkaa matkaansa Päijänteeseen Äijälänsalmen kautta. Vedenpinta on nykyisin samalla tasolla salmen molemmilla puolilla, ja Jyväsjärvi lasketaan siksi toisinaan osaksi Päijännettä.
Jyväsjärveä on tutkittu paljon viime vuosikymmenien aikana mm. Jyväskylän yliopiston toimesta.
Jyväsjärven länsiosassa sijaitsee Ylistönrinteen Natura 2000 -luonnonsuojelualue.
Nykytila ja suojelu
Jyväsjärvi luokitellaan pintavesityypiltään pieniin humusjärviin (Ph). Ekologiselta tilaltaan (2013) järvi kuuluu luokkaan tyydyttävä. Myös ravinnepitoisuuksien perusteella Jyväsjärvi on todettu rehevähköksi.
Aikaisemmin järveä ovat rasittaneet isot jätevesikuormat, muun muassa Mattilanniemessä sijainneelta kaatopaikalta ja teollisuudesta, mutta nykyisin järvi on paremmassa tilassa. Tämän järven tilan kohenemisen taustalla on ollut merkittävässä roolissa myös viime vuosikymmenien aikana toteutettu Jyväsjärven syvänteiden hapetus, jolla järven sisäistä kuormitusta saatiin vähennettyä. Siitä huolimatta syvänteiden happitilanne varsinkin kesä- ja talvikerrostuneisuuden loppupuolella on edelleen ollut heikko. Hapetus päätettiin lopettaa vuonna 2013, minkä jälkeen alusveden fosforipitoisuuden ei ole todettu kasvaneen. Jyväsjärven fosforipitoisuus on ollut pitkään suuruusluokkaa 30 μg/l tai hieman sen alle.
Jyväsjärveä kunnostettiin 2000-luvun alkupuolella myös hoitokalastuksen avulla. Vuodesta 2004 alkaen kolmena perättäisenä vuonna Jyväsjärvestä poistettiin kalaa yhteensä yli 101 tonnia.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
2000-luvun aikana Jyväsjärven kalastossa ovat esiintyneet ainakin verkkokoekalastuksen perusteella seuraavat kalalajit: ahven, hauki, järvitaimen, kiiski, kuha, kuore, lahna, made, pasuri, ruutana, salakka, siika, sorva ja särki.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Jyväsjärven rantaa kiertää kokonaisuudessaan hieman vajaan 13 km pituinen kevyenliikenteen väylä, joka tarjoaa sujuvan ja turvallisen kulkuväylän eri kaupunginosista Jyväskylän keskustaan. Ylistön- ja Kuokkalan sillat mahdollistavat lisäksi sen, että liikkuja voi itse kätevästi valita haluamansa reitin. Rantaraitin ympäristö on myös kiinnostava tutustumiskohde luonnosta ja historiasta kiinnostuneille. Rantaraitin puisiin lyhtypylväisiin on asennettu 29 valolaatikkoa, joissa kerrotaan lyhyitä tarinoita raitin historiasta ja nykypäivästä.
Jyväsjärveltä löytyvät seuraavat uimarannat: Mattilanniemi, Lutakko ja Halssila.
Jyväsjärven etelärannalla Kuokkalan taajaman pohjoispäässä sijaitsee Pitkäruohon niemen luonnonsuojelualue, jonne on myös pystytetty lintutorni. Myös Jyväsjärven itärannalla Äijälänrannan asuinalueen tuntumassa on kesällä 2016 käyttöön otettu lintutorni.
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
- Arola, H. Hulevesien laatu ja merkitys Jyväsjärven kuormittajana. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto, 2009.
- Jyväskylän kaupunki (2016). Tourujoen valuma-alueen kalasto ja kalatalous. Tutkimusraportti 58/2016. Nab Labs Oy. Alaja, H. & Leppänen, A.
- Jyväsjärvi (Wikipedia)
- Jyväsjärvi nyt (Päijänne LTER)
- Pohjois-Päijänteen vuosittaiset yhteistarkkailuraportit (Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy)
