Patajärvi (14.284.1.001)
Patajärvi on pieni järvi Kymijoki (14) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on erinomainen.
Järven erityispiirteet
Patajärvi sijaitsee Tikkalan ja Ylä-Muuratjärven kylien alueella, entisen Korpilahden kunnan, nykyisen Jyväskylän kaupungin keskiosissa. Patajärven kaakkoiskulmasta laskeva Mattilanjoki yhdistää Patajärven sen länsipuoliseen Muuramen Muuratjärveen. Patajärven luoteispäähän laskevat järven merkittävimmät uomat, Hangasoja ja Heinäjoki.
Patajärven pohjoispäässä sijaitseva Myllyvuori on osa ”Särkijärven metsä – Myllyvuori” -Natura 2000 -luonnonsuojelualuetta.
Nykytila ja suojelu
Patajärven valuma-alueen pinta-ala on 55,5 km². Siitä 75 % on metsäistä kangasmaata, 9 % vähäpuustoista aluetta (johon luetaan hakkuualat, vähäpuustoiset suot), 7 % on peltoa, 4 % vesialuetta (itse Patajärvi mukaan luettuna), 4 % metsäistä turvemaata ja alle 1 % on rakennettua aluetta.
Järven syvin kohta ulottuu 18 metriin. Keskisyvyys (6 m) ja tilavuus (7,68 milj m³) perustuvat asiantuntijoiden arvioihin, sillä järveä ei ole luodattu. Viipymä Patajärvellä on noin 5,3 kk ja keskivirtaama 0,56 m³/s.
Patajärvi on luokiteltu runsashumuksiseksi järveksi (Rh), joka on ekologiselta tilaltaan (2013) erinomaisessa kunnossa.
Patajärvestä on vedenlaatutietoja jo vuodesta 1972, sillä se on toiminut Keski-Suomen ELY-keskuksen, entisen Keski-Suomen ympäristökeskuksen vertailujärvenä. Myös Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteen laitos on tehnyt järvellä tutkimuksia. Patajärven vedenlaadusta on siis huomattavasti paremmin tietoa kuin yleensä vastaavan kokoisesta järvestä.
Patajärveen kohdistuva kuormitus on hajakuormitusta, jota aiheutuu maa- ja metsätalouden toimista, haja-asutuksesta, ilmalaskeumasta sekä luonnon omasta kuormasta. Patajärven kuormitusta on tutkittu vuosina 2001–2005, jolloin keskiarvojen perusteella arvioitiin, että järveen kohdistuva fosforikuorma on 1,0 kg fosforia ja 30 kg typpeä vuorokaudessa. Järven päällysveden keskimääräiseksi fosforipitoisuudeksi arvioitiin 20 μg/l ja typpipitoisuudeksi 600 μg/l. Päällysveden ravinnepitoisuudet eivät ole juurikaan muuttuneet tarkkailujakson (1970-luvun) alkuvuosiin verrattuna. Järvi luokitellaan lievästi rehevähköksi fosforipitoisuuden perusteella.
Voimakkaasta veden kerrostumisesta johtuen Patajärven alusvedessä saattaa esiintyä hapettomuutta lähinnä loppukesäisin. Talvisinkin alin vesikerros on yleensä vähähappinen.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Patajärvellä on tavattu koekalastusten perusteella särkikaloja, kuhaa, kiiskeä, haukea ja ahvenia.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
- Muuratjärven osakaskunta (2005-2006). Korpilahden Patajärven hoidon ja kunnostuksen yleissuunnitelma. Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskus.
