Palvajärvi (14.316.1.001)
Järvi
Nimi: Palvajärvi
Järvinumero: 14.316.1.001
Vesistöalue: Palvajärven valuma-alue (14.316)
Päävesistö: Kymijoki (14)
Perustiedot
Pinta-ala: 143,83 ha
Syvyys: 15 m
Keskisyvyys: 4,11 m
Tilavuus: 5 909 110 m³0,00591 km³ <br />5 909 110 000 l <br />
Rantaviiva: 12,82 km12 820 m <br />
Korkeustaso: 103,2 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Jyväskylä
Maakunta: Keski-Suomen maakunta
ELY-keskus: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Palvajärvi sijaitsee Jyväskylän kaupungin itärajalla, osin Laukaan kunnan puolella Palvajärven kylän lounaispuolella. Kuopiontie kulkee järven pohjoispään tuntumassa. Myös Jyväskylä – Pieksämäki -raide ylittää Palvajärven pohjoispään ennen Pönttövuoren tunnelia.
Palvajärvi on muodoltaan mutkitteleva ja moniulotteinen, sillä se koostuu pääaltaan lisäksi kolmesta lahdenpoukamasta, joista yksi on nimetty Särkänlahdeksi. Järven pohjoispää, niin ikään muodoltaan mutkalle kääntyvä lahti, on karttatarkastelun perusteella soistunutta aluetta. Palvajärvi laskee Leppäveteen.
Järven eteläinen niemi, Horinvuori on luonnonsuojelualuetta.
Nykytila ja suojelu
Palvajärvi kuuluu pintavesityypiltään pieniin ja keskikokoisiin vähähumuksisiin järviin (Vh). Vuonna 1989 entisen Jyväskylän maalaiskunnan toimesta tehdyn pienvesitutkimuksen mukaan Palvajärven valuma-alue on arviolta n. 4 km² kokoinen eli erittäin pieni. Tämän vuoksi järvi on erittäin suuressa määrin ulkoisten kuormitusvaikutusten alainen.
Palvajärvi kuuluu nykyisin ekologiselta tilaluokitukseltaan (2013) luokkaan erinomainen. Järven tilan kehityksestä on olemassa vähän tietoa. 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa tehtyjen vesistötutkimusten perusteella Palvajärvi määriteltiin tuolloin kirkasvetiseksi, lievästi rehevöityneeksi järveksi, jossa ei todettu hapettomuutta talviaikaan. Lievästi reheväksi siksi, että klorofylli-a:n pitoisuudeksi mitattiin tuolloin 8,7 μg/l.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Asutus ja vesistön käyttötavat
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
- Jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus (1989). Jyväskylän maalaiskunnan pienvesitutkimus v. 1989. Granberg, K.
- Jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus (1992). Jyväskylän maalaiskunnan vesistöjen laatuluokitus. Kuitunen, P.