Humaljärvi (81.061.1.014)
Humaljärvi on pieni järvi Suomenlahden rannikkoalue (81) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on hyvä.
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Kuvat
Humaljärvi (81.061.1.014)/Hummelrödslanintie
Näkymä Hummelrödslanintien kalliolta lou...
Järven erityispiirteet
Humaljärvi on Kirkkonummen toiseksi suurin järvi. Sameavetinen järvi, entistä merenpohjaa. Ääriulottuvuudet noin 3,5 x 2,5 km. Kaksi saarta, muutamia luotoja tai pintaan ulottuvia kiviä.
Kuva 1. Humaljärven selkä
Ympäröivä rantamaasto länsi- ja pohjoispuolla loivapiirteistä, pääosin peltoja, etelässä ja idässä metsäiset rannat kohoavat selvästi korkeammalle. Vastaavat muodot heijastuvat myös järven pinnan alla: Länsi- ja pohjoisrannat ovat matalia, itä- ja etelärannat jyrkempiä.
Läntisen kolmanneksen syvyys on enimmillään noin 4-5 metriä, järven keskiosan ja itäpään enimmillään noin 7-8 metriä.
Pinnankorkeutta säädellään lounaisnurkasta lähtevän lasku-uoma Ingelsån suulla olevalla pohjapadolla. Kyseisen puron alajuoksulta on otettu 1990-luvun alkupuolelta lähtien vettä puhdistettavaksi teollisuuden ja kunnan tarpeisiin.
Nykytila ja suojelu
Järven vedessä on alkanut esiintyä loppukesästä tyypillisesti paljon levää 2000-luvun puolivälin jälkeen maatalouden lisääntyneestä kuormituksesta ja Kirkkonummen kaupungin omistaman Volskodin (vanhainkoti) jätehuollon pettämisestä johtuen. 2000-luvun alussa tutkitut järvivesi näytteet olivat laboratoriotutkimuksissa juomakelpoisia ja verrattavissa kaivoveteen. Järven kuormittumisesta ja rehevöitymisestä johtuen Kirkkonummen kaupunki laukkautti järven vedentilan seuraamisen.
Raakavedenoton vuoksi järvellä on voimassa lääninhallituksen 1990-luvun alussa määräämä polttomoottoreiden käyttökielto.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Sameavetisen järven tärkeimmät saalislajit ovat kuha, ahven ja hauki.
Järven vesikasvillisuus on kaksijakoinen. Suuressa osin rantaviivaa kasvillisuus on hyvin vähäistä, mutta länsirannan vesikasvillisuus (järviruoko, järvikaisla) on tyypillistä rehevälle järvelle.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Pohjoisrannoilla on viljelysmaata.
Järven länsipäässä sijaitseva Volsin vanhainkoti, Wohls Gård ja koillisreunalla sijaitseva Veklahti lienevät suurimmat yksittäiset järven vaikutuspiirissä sijaitsevat asuinkeskittymät.
Lisäksi rannoilla on haja- ja loma-asutusta.
Humaljärvessä ei ole kunnan yleistä uimarantaa.
Kalastusalueen osakaskunnat: Kvarnbyn osakaskunnat ja Smedsbyn kalastuskunta.
Järvellä on voimassa Kalastusalueen vuonna 2012 määräämä verkkojen silmäkoon minimikoko 45 mm. Kvarnbyn kalastuskunnan alueella suositeltu minimisilmäkoko vuodesta 2015 lukien on 55 mm, muuttuen vähimmäismääräykseksi vuoden 2018 alusta.
Tarut ja tositarinat
Sigurdsin kartano
Järven länsipäässä sijaitsee Sigurdsin kartano, jonne seudun valkoiset joukot olivat kokoontuneet sisällissodan aikaan talvella 1917-1918. Nämä joukot perääntyivät punaisten hyökkäyksen tieltä jään yli itään, kuuleman mukaan noin 600 miestä ja 100 hevosta.
Porkkalan vuokrakauden aikainen Suomen ja Neuvostoliiton välinen raja kulki Humaljärven poikki 1944-1956. Järven länsipäässä Volsintiellä Sigurdsin kartanon kohdalla on tästä muistuttamassa valtioiden rajapyykit, joskin liikenneturvallisuussyistä todellista historiallista paikkaa etelämpänä.
Wohls Gård
Länsirannalla sijaitseva Wohls Gård on 1600 -luvulta ja sen päärakennus on 200 vuotta vanha ja kartanopuisto on Kirkkonummen vanhin. Kirkkonummen kunta osti tilan 1892 asessori Johan Logenin perillisiltä ja käytti sitä kunnalliskotina. Helmikuussa 1918, taisteluiden käydessä punaisten ja valkoisten välillä Sigurdsin tilan tuntumassa, Wohls Gårdin vanhassa rakennuksessa toimi sotasairaala. 1970-luvun keskivaiheesta asti Wohls on seissyt tyhjillään, kunnes Kirkkonummen Aktia Säästöpankkisäätiö on v.2011 lähtien kunnostanut rakennuksia ja kartanopuistoa. Kartanossa toimii tilausravintola.
Aiheesta muualla
seurantatietoja Humaljärven padolta
Humaljärven kalataloudellinen tarkkailu v.2010, Länsi-uudenmaan vesi ja ympäristö
