Kernaalanjärvi (35.811.1.006)

14 596 600 m³ <br />0,0146 km³ <br />14 596 600 000 l <br />

14 580 m <br />

Järven perustiedot

Järvi

• Nimi: Kernaalanjärvi
• Järvinumero: 35.811.1.006
• Vesistöalue: Hiidenjoen suualue (35.811)
• Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
• Ekologinen tila: välttävä

Perustiedot

• Pinta-ala: 444,83 ha
• Syvyys: 7,91 m
• Keskisyvyys: 3,28 m
• Tilavuus: 14 596 600 m³0,0146 km³ <br />14 596 600 000 l <br />
• Rantaviiva: 14,58 km14 580 m <br />
• Korkeustaso: 79,4 m

Hallinnolliset alueet

• Kunta: Janakkala
• Maakunta: Kanta-Hämeen maakunta
• ELY-keskus: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
• Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

---

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Vesistöennusteet

• Kernaalanjärvi (vesi.fi)

Kuvat

Kernaalanjärvi (35.811.1.006)/­Uimaranta

15. syyskuu 2014 15:53

Yleinen uimaranta (KI 15.9.2014)

Kaikki kuvat järveltä

Järven erityispiirteet

Järvi löytyy Kanta-Hämeen maakunnasta Janakkalasta Valtatie 3 varrelta. Järvellä on pinta-alaa noin 445 ha. Järvi on Vanajaveden yläjuoksun keskusjärvi, johon vettä virtaa jopa Hattulasta asti. Järvi kokoaa Kokemäenjoen vesistön vedet Salpauselän pohjoispuolelta ja sen kautta vedet virtaavat pohjoiseen Vanajaveteen. Kernaalanjärven vedenpintaa laskettiin vuonna 1857 lähes kaksi metriä. Tuolloin Kuokkalan, Herralan ja Niemen kosket perattiin.

Järven vesi vaihtuu lyhyessä ajassa, jonka vuoksi laatukin vaihtelee huomattavasti. Järven vesi on väriltään ruskeaa ja humuksista. Järvi on rehevöitynyt ja kesäisin on huomattavan paljon levää.

Nykytila ja suojelu

Järven tila on parantunut viime vuosina kunnostusten ansiosta, mutta varsinkin syvänteissä esiintyy happivajetta.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Lisättävät kalalajit: lahna, sulkava, suutari, sorva, kuha

Asutus ja vesistön käyttötavat

Järveen on valunut läheisen paperitehtaan PCB-yhdisteitä, joita on puhdistettu vuosien varrella. Yhdisteet kertyvät kaloihin, mutta pitoisuudet eivät ole suuria. 1980-luvulla järvi oli yksi saastuneimmista sisävesistä Suomessa. Järven haukien ja ahvenien syöntiä on suositeltu rajoitettavaksi kahteen kertaan kuukaudessa.

Järvi soveltuu uimiseen hyvin. Virkistyskäyttöön järvi soveltuu kuitenkin välttävästi.

Tarut ja tositarinat

Kernaalanjärvestä tavattiin Suomen viimeiset sisävesien monnit. 1860 -luvulla järvestä saatiin saaliiksi useita monneja, joista vuonna 1864 pyydetyn pituus oli 171 senttiä. Viimeinen, noin metrin pituinen monni saatiin 1866. Tämän jälkeen monneja on saatu saaliiksi Laatokan Karjalasta ja Suomenlahteen laskevista joista. Monnin rinnakkaisnimi on janu, josta juontaa Janakkalan nimi. Monikkalan kylä on Kernaalanjärven lähellä. Myös naapurikunnan (ent. Lammi) Pääjärvestä on tietoa monnin esiintymisestä.