Keravanjärvi (21.096.1.003)
Keravanjärvi on pieni järvi Vantaa (21) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on hyvä.
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Kuvat
Keravanjärvi (21.096.1.003)/Mäntsälän kunnan uimaranta
11. heinäkuu 2013 11:43
Mäntsälän kunnan uimaranta (KI 11.7.2013)
Järvi ympäristöineen
Keravanjärven pinta-ala on 0,79 km2 ja se kuuluu Vantaanjoen vesistöalueeseen. Keravanjärvi on matala, sen maksimisyvyys on vain 2,5 m ja keskisyvyys 1,5 m. Järvessä ei ole erillistä syvännettä. Valuma-alueen pinta-ala on 5,1 km2. Valumaalueesta lähes 27 % on soita. Peltojen osuus valuma-alueesta on 3 %. Keravanjärvellä on kaksi yleistä uimarantaa ja kaksi leirikeskusta. Rannalla tai sen lähituntumassa oli 25 - 30 kesäasuntoa vuonna 1991. Lukumäärä ei näyttäisi kasvaneen vuoteen 2005 mennessä. Lähde: Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne-Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.
Nykytila ja suojelu
Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaisesti Keravanjärvi on kuulunut luokkaan tyydyttävä vuosina 1994 - 1997 ja 2000 - 2003. Keravanjärven kokonaisfosforipitoisuus oli 29 μg/l vuonna 2003. Tällä perusteella järvi voidaan luokitella reheväksi. Samoin klorofyllipitoisuus (15 μg/) ilmentää 30 Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 rehevyyttä. Keravanjärvi on ruskeavetinen ja sen pH olikin alle neutraalin (6,4). Näkösyvyys oli 1,4 m ja sameus vain 3,4 FNU. Mataluutensa vuoksi järvi ei kerrostu, lämpötila oli sama pinnassa kuin syvemmälläkin. Happipitoisuus on järvessä hyvä (8,4 mg/l).
Pintaveden kokonaisfosforipitoisuus oli Keravanjärvessä suurimmillaan (46 μg/l) vuonna 1993, jonka jälkeen pitoisuus alkoi aleta. Vuonna 2003 kokonaisfosforipitoisuus oli 29 μg/l.
Keravanjärven klorofyllipitoisuus oli 1990-luvun alussa 28 μg/l. Klorofyllipitoisuus kasvoi vuoteen 1996 asti, jonka jälkeen se alkoi laskea. Vuonna 2003 klorofyllipitoisuus oli 15 μg/l (kuva 14). Kasviplanktonin koostumus oli vuonna 1991 hyvin limalevävaltaista. Levähaittarekisteriin ei ole ilmoitettu levien massaesiintymisiä koskien Keravanjärveä.
Lähde: Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne-Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.
Veden laatu vuodesta 2005 alkaen
Keravanjärven veden laatua on seurattu säännöllisesti vuodesta 2005 alkaen, kolmen vuoden välein, osana Hyvinkään pintavesien seurantaohjelmaa. Tätä ennen järvestä on otettu satunnaisia vesinäytteitä vuodesta 1984 alkaen. Seurantaohjelman havaintopaikka, Keravanjärvi keskiosa1, sijaitsee järven keskiosassa, jossa kokonaissyvyyttä on noin 2,4 metriä. Näytteenottosyvyys on ollut metri ja happipitoisuus on määritetty satunnaisesti myös kahden metrin syvyydestä. Kasviplanktonnäytteet on otettu kokoomanäytteenä syvyydestä 0–1 metriä vuonna 2011 ja syvyydestä 0–2 metriä vuosina 2005 ja 2008.
Keravanjärvi on tyypiltään matala runsashumuksinen järvi (MRh) ja sen ekologinen ja kemiallinen tila on hyvä. Lähialueella sijaitsee Hyvinkään puolella samantyyppinen järvi, Sykäri. Humuspitoisuudesta kertova väriluku on ollut korkea kummassakin järvessä, matalimmillaankin 70 mg Pt/l Keravanjärvellä. Näkösyvyys on Keravanjärvessä ollut noin metri, mikä on jonkin verran enemmän kuin Sykärissä. Kummassakin järvessä rehevyyttä kuvastavat ravinnepitoisuudet ja klorofylli-a-pitoisuus ovat olleet usein korkeat. Keravanjärvellä kokonaisfosforipitoisuus on useimpina näytteenottokertoina ollut lähes 40 µg/l ja klorofylli-a -pitoisuus on vaihdellut 13–36 µg/l.
Keravanjärvi ei lämpötilakerrostu avovesikaudella altaan mataluudesta ja avoimuudesta johtuen ja happitilanne on ollut hyvä. Vuoden 2014 kesällä kahden metrin syvyydessä oli hapen ylikyllästystä (105 %), joka saattoi johtua limalevän (Gonyostomum semen) esiintymisestä kyseisessä vesikerroksessa. Metrin syvyydessä happipitoisuus ja hapen kyllästysaste olivat jonkin verran matalammat kuin kahdessa metrissä. Järven hygieeninen laatu on ollut hyvä.
Vesiluonto
Kasviplankton
Järven kasviplanktonin koostumusta ja määrää on tutkittu loppukesäisin seurantaohjelman mukaisesti. Kasviplanktonin kokonaisbiomassa on vaihdellut 3–5,4 mg/l välillä. Vuosina 2005 ja 2008 Gonyostomum semen -limalevän osuus on ollut yli 50 % kokonaisbiomassasta. Haitallisten sinilevien osuus on ollut vähäinen.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Veden happipitoisuus on pysynyt hyvällä tasolla sekä kesäisin että talvisin. Kalakuolemia ei myöskään ole havaittu.
Kasvillisuus on Keravanjärvessä aika harvaa, rannoilla on lähinnä järviruokoa ja saroja. Myös jonkin verran esiintyy lummetta. Ilmakuva kattoi järvestä vain itäisen puolen, mutta ei ole syytä epäillä, että länsipuoli olisi yhtään rehevämpi.
Fekaalisten koliformisten bakteerien ja fekaalisten streptokokkien pitoisuuksien perusteella Keravanjärven vesi voidaan luokitella hyväksi uimavedeksi. Kyseiset bakteeripitoisuudet ovat olleet vähäisiä 2000-luvulla.
Yhteenveto Keravanjärven tilasta: Vaikka Keravanjärvi voidaan luokitella kokonaisfosforipitoisuutensa perusteella reheväksi järveksi, ei rehevyys ole tuonut mukanaan haittoja. Järvessä ei esiinny leväkukintoja tai happikatoja. Myöskään asumajätevesikuormitus ei ole pilannut veden laatua, vaan vesi voidaan luokitella hyväksi uimavedeksi. Keravanjärvellä on yleistä virkistyshyötyä kahden yleisen uimarannan muodossa. Myös paikallista aktiviteettia löytyy. Keravanjärvellä toimii Keravanjärven osakaskunta. Keravanjärveltä on matkaa 700 m sen koillispuolelle suunnitellulle Natura-luonnonsuojelualueelle. Kyseinen alue sijaitsee osittain Keravanjärven valuma-alueella.
Lähde: Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne-Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.
Asutus
Koska Keravanjärvellä haja-asutuksen osuus ulkoisesta fosforikuormituksesta on suuri, on ranta-alueilla tärkeää käsitellä jätevedet asianmukaisesti. Mitä vähemmän jätevesiä syntyy, sitä yksinkertaisempaa on niiden käsittely. Tämä onnistuu helpoiten ottamalla käyttöön kuivakäymälä vesikäymälän sijaan. Kuivakäymälän sijoittamiseen ja rakenteeseen sekä käymäläjätteen käsittelyyn on syytä kiinnittää huomioita. Kompostoitu käymäläjäte voidaan käyttää hyödyksi tontilla ja se onkin tehokas lannoite, jonka lisäksi ei tarvita muita lannoitteita. On myös hyvä muistaa, että kuivakäymälässä eroteltuja nesteitä ei saa johtaa suoraan maahan.
Kantoveden käytöstä syntyvä jätevesi luokitellaan lähes aina määrältään vähäiseksi. Vähäisiä vesimääriä ei koske ns. hajajätevesiasetus, mutta niitäkään ei saa johtaa suoraan vesistöön tai kaivon lähelle. Lisää tietoa vähäisten vesien käsittelystä löydät Kesämökin jätevesioppaasta. Jos veden käyttö on vähäistä suurempaa eli esim. aina, jos käytössä on vesikäymälä, noudatetaan ns. hajajätevesiasetuksen puhdistusvaatimuksia sekä kunnan määräyksiä. Lisätietoa jätevesien käsittelymahdollisuuksista Opas jätevesien maailmaan -nettisivuilta sekä kuivakäymälän hoidosta ja jätteen käsittelystä.
Reitit ja paikat
Keravanjärvellä on kaksi leirikeskusta. Järven eteläpuolella sijaitsee Järvenpään seurakunnan leirikeskus ja pohjoispuolella Setlementti Louhela ry:n leirikeskus. Hyvinkää-Hanko tien varrella olevalla levähdyspaikalla, Keravanjärven rannalla, on Keragrilli. Osoitteessa Keravanjärvenranta 76 on Mäntsälän uimaranta.
Järven yhteisöt
Keravanjärvelle ei ole vielä perustettu omaa järviyhdistystä.
