Takajärvi (35.893.1.002)
Takajärvi on keskikokoinen järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on erinomainen.
Järven erityispiirteet
Takajärvi laskee Alajärven, Suojärven ja Viralanjärven kautta Kernaalanjärveen.
Nykytila ja suojelu
Takajärvi on harvoja Etelä-Suomen kirkasvetisiä järviä, joiden tila on luokiteltu erinomaiseksi.
Sen jälkeen kun on perustettu Alajärven ja Takajärven suojeluyhdistys on aloitettu erilaisia säännöllisiä seurantatoimenpiteitä, mm. laskuojien virtaamien mittausta ja humuspitoisuuden seurantaa, sillä laskuojat tuovat humusta soilta varsinkin Mustaanpohjaan, mikä värjää veden ruskeaksi.
Takajärven vedenlaatua on seurattu vuosina 1966–2016 kaikkiaan 15 näytteen avulla.Näytteenottopaikka sijaitsee Kotsaaren pohjoispuolella olevan syvänteen kohdalla. Takajärven vesi on yleisellä tasolla erinomaista eikä siinä ole tapahtunut suuria muutoksia viime vuosikymmeninä.Kokonaisfosforin pitoisuudet ovat vaihdelleet välillä 5–9 μg/l ja Takajärvi on reilusti karujenjärvien fosforipitoisuuden raja-arvon (15 μg/l)alapuolella.
Loppukesästä vesi on yleensä vaaleampaa.
Takajärvessä kasvaa mm. nuottaruohoa, mikä on merkki puhtaasta järvestä. Karulla järvellä viihtyy myös isokoskelo, kuikat ja telkät.
Lisää viimeaikaisia seurantatuloksia on yhdistyksen kotisivuilla tiedotteissa sekä Facebook-sivuilla.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Asutus ja vesistön käyttötavat
Loma-asutus on erittäin tiivistä järven ranta-alueilla. Luoteiskulmassa Liinalahdessa on Kanta-Hämeen Hengitys ry:n leirikeskus Suviranta. Lounaisosassa Pyhäniemen alue on merkitty kaavoituksessa retkeily- ja ulkoilualueeksi. Myös Lumiriippa niminen saari on retkeily- ja ulkoilualuetta.
Tarut ja tositarinat
Takajärvessä on saari nimeltä Hitonsaari, joka joissakin kartoissa on myös Hitusaaren nimellä. Paikallinen maanviljelijä kertoi 50-luvulla, että saari oli saanut nimensä siitä, että saaren on omistanut mies, joka kiroili kovasti ja käytti usein sanaa hitto. (tarua)
Toinen tarina on, että Hitto olisi jäniksen jumala, josta saari olisi saanut nimensä.
Saaren ulkopuolelta kivikosta on 50-luvulla saatu verkoilla yli kilon painoisia ahvenia.
Järven koilliskulmasta Rievetinlahden ranta-alueelta on löydetty kivikautinen asuinpaikka. Kaakkoisrannalta on löydetty muinaisia viljelyröykkiöitä.
