Ahmasvesi (82.064.1.002)

4 976 820 m³ <br />0,00498 km³ <br />4 976 820 000 l <br />

15 950 m <br />

Järven perustiedot

Järvi

• Nimi: Ahmasvesi
• Järvinumero: 82.064.1.002
• Vesistöalue: Raumanojan valuma-alue (82.064)
• Päävesistö: Saaristomeren rannikkoalue, Ahvenanmaa (82)
• Ekologinen tila: hyvä

Perustiedot

• Pinta-ala: 264,47 ha
• Syvyys: 6,59 m
• Keskisyvyys: 1,88 m
• Tilavuus: 4 976 820 m³0,00498 km³ <br />4 976 820 000 l <br />
• Rantaviiva: 15,95 km15 950 m <br />
• Korkeustaso: 0,2 m

Hallinnolliset alueet

• Kunta: Uusikaupunki, Vehmaa (kunta)
• Maakunta: Varsinais-Suomen maakunta
• ELY-keskus: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
• Vesienhoitoalue:

---

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Nykytila ja suojelu

Ahmasvesi on pintavesityypiltään matala vähähumuksinen järvi, jonka ekologinen tila on hyvä. Ahmasveden vedenlaatua seurataan nykyisin kuuden vuoden välein järven pohjoisosan havaintopaikasta. Kokonaisfosforipitoisuudet nousivat hieman 1970-luvun jälkeen, mutta arvot ovat alkaneet taas laskea. Kokonaistyppipitoisuus on pysynyt kesällä melko tasaisena, mutta talvella pitoisuus vaihtelee ja on yleensä moninkertainen kesäpitoisuuksiin verrattuna. Nykyinen kokonaisfosforitaso vastaa hyvää ja typpitaso tyydyttävää luokkaa. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on vaihdellut, mutta sen nykytaso vastaa erinomaista luokkaa.

Ahmasveden happipitoisuus on ollut pintavedessä yleensä hyvä, mutta myös levätuotantoon liittyvää ylikyllästystä on esiintynyt pintavedessä. Talvisin etenkin alusvedessä esiintyy hapen vajausta, ja happi on kulunut pohjan lähellä hyvin vähiin tai loppuun joinakin talvina seurantapaikalla.

Etenkin kesäkauden näkösyvyys on pienentynyt huomattavasti 1970-luvun lopulta lähtien, ja pienimmät kesäarvot on mitattu 2010-luvulla. Veden sameus on vastaavasti kasvanut pitkällä aikavälillä. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut edelleen 2010-luvulla kesäisin korkeahko (7,5-7,8), mutta aiemmin on mitattu selvästi suurempiakin pH-arvoja. Murtoveden pääsy Ahmasveteen vaikuttaa veden suolapitoisuuksiin.

Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 5.8.2013

Päivitetty: 9.7.2018

• Ahmasveden eteläosan (Isokari) vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2012
• 

• 

• 

• 

• 

• 

• Ahmasveden pohjoisosan vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2012
• 

• 

• 

• 

• 

• 

Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 23.6.2015

Päivitetty: 9.7.2018

Järvellä toimii järven hoitoyhdistys; Ahmasveden hoitoyhdistys ry.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Järveltä on saatu mm. karppi verkosta.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Ahmasvesi ja sen ranta-alueet ovat olleet jo vuosikymmenien ajan suosittu kesänvietto järvi kesämökkeineen. Alkuperin rannat ovat olleet isojen maatalojen omistuksessa ja toki osa on edelleenkin. Järven rannoille on teitä usealta eri suunnalta.