Tuusulanjärvi (21.082.1.001)

18 706 200 m³ <br />0,0187 km³ <br />18 706 200 000 l <br />

22 130 m <br />

Järven perustiedot

Järvi

• Nimi: Tuusulanjärvi
• Järvinumero: 21.082.1.001
• Vesistöalue: Tuusulanjärven alue (21.082)
• Päävesistö: Vantaa (21)
• Ekologinen tila: tyydyttävä

Perustiedot

• Pinta-ala: 592,04 ha
• Syvyys: 9,76 m
• Keskisyvyys: 3,16 m
• Tilavuus: 18 706 200 m³0,0187 km³ <br />18 706 200 000 l <br />
• Rantaviiva: 22,13 km22 130 m <br />
• Korkeustaso: 37,8 m

Hallinnolliset alueet

• Kunta: Tuusula, Järvenpää (kunta)
• Maakunta: Uudenmaan maakunta
• ELY-keskus: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
• Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

---

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Vesistöennusteet

• Tuusulanjärvi (vesi.fi)

Kuvat

Tuusulanjärvi (21.082.1.001)/­Rotarien sinileväseuranta (Kotuntien laituri)

19. kesäkuu 2023 11:02

Kaikki kuvat järveltä

Tuusulanjärven hydrologia

Sadanta on keskimäärin noin 770 mm ja haihdunta noin 490 mm vuodessa. Valuma-alueen pinta-ala on 125 km² ja järvisyys 6 %. Valuma-alueen ala ilman järveä on 860 ha. Neljä suurinta puroa muodostaa kaksi kolmasosaa valuma-alueesta. Nämä purot ovat Sarsalanoja (192 ha), Mäyränoja (164 ha), Haukkalanoja (134 ha) ja Piilioja (62 ha).

Tuusulanjärven luusuassa on säännöstelypato, jonka kautta vesi virtaa Tuusulanjokeen. Padon kautta virtaa vettä keskimäärin 0,92 m³/s (havaintojakso 1963-2007). Vuosittainen vaihtelu on suurta: Vuonna 1981 virtaama oli 1,65 m³/s, vuonna 1964 vain 0,38 m³/s. Säännöstelyn avulla Tuusulanjärven pinta pyritään pitämään välillä 36,85-37,80 metriä (NN). Yläraja ylittyy lähes joka vuosi lumien sulaessa keväällä. Säännöstelyn alarajan alle ei ole menty kertaakaan.

Tuusulanjärvi on matala, keskisyvyys on vain 3,2 m ja suurin syvyys noin 10 m. Mataluudesta johtuen vesi lämpenee keväällä nopeasti. Korkein mitattu lämpötila on 28,4 °C (7.7.2001). Keskimääräinen jäätymisajankohta on marraskuun puolivälissä, mutta vaihtelu vuodesta toiseen on hyvin suurta. Jääpeite on paksuimmillaan yleensä maaliskuun puolivälissä.

Lisätietoa

• Esko Kuusisto/SYKE; Tuusula-Seuran aikakirja XIX, sivut 40 - 42
• Pekkarinen, Mauri, 2002. Pitkäjänteinen työ tuo tulosta – Tuusulanjärvi voi jo aika hyvin. Vesitalous 6/2002, ss. 32-37.
• Rekunen, Matti. 2008. Tuusulanjärven jääpeite, http://www.vouti.net/ilma/sivut/jaapeite.htm
• Suomen ympäristökeskus. 2008. Hydrologiset tietokannat.
• Syrjämäki, Jaakko. 2004. Järvi ennen ihmistä. Tuusulanjärven kotisivut, http://www.tuusulanjarvi.org/historia

Nykytila ja suojelu

Järven tila: välttävä

Maatalouden kuormituksen vähentämiseksi valuma-alueen viljelijöille tarjotaan ilmaista ravinnetaselaskentaa. Lisäksi muun muassa suojavyöhykkeet ja kevennetty muokkaus ovat yleistyneet viime vuosina. Tuusulanjärven valuma-alueelle on rakennettu useita laskeutusaltaita ja kosteikkoja. Suurin kosteikoista on Rantamo-Seittelin kosteikko.

Tuusulanjärven alusvettä hapetetaan syvännealueella kesäisin ja talvisin. Kesällä käytössä on neljä pumppua ja talvella yleensä yksi. Kyseiset Mixox-pumput kierrättävät hapekasta pintavettä vähähappiseen alusveteen.

Ravinneketjukunnostuksessa työkaluina käytetään hoitokalastusta, petokalojen istutuksia ja kutualueiden kunnostusta. Särkikalojen määrää vähennetään vuosittain nuotalla suoritettavalla hoitokalastuksella. Petokaloista järveen on istutettu muun muassa ankeriaita ja haukia.

Vesikasvillisuutta niitetään Tuusulanjärvellä joka vuosi. Niitetty kasvusto siirretään pois järveltä ja kompostoidaan. Järven rantoja on myös ruopattu.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Tuusulanjärvi on särkikalavaltainen. Vapaa-ajankalastajille tärkeitä saaliskaloja ovat kuha, hauki ja ahven.

Tuusulanjärven Natura-alue koostuu kolmesta osasta, jotka sijoittuvat järven länsirannalle. Alueet ovat linnustolle tärkeitä runsaan vesi- ja rantakasvillisuuden lahtia. Tuusulajärven Natura-alueella pesii ja levähtää useita lintudirektiivin lajeja. Pohjoisimmalla alueella on havaittu 46 pesivää lintulajia (mm. lapasorsa ja heinätavi). Lisäksi alueilla on havaittu muun muassa harmaahaikaroita ja nuolihaukkoja.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Valuma-alueesta peltoa on noin 30 % ja asutusta noin 20 %. Valuma-alueen maaperästä savea on noin 65 %.

Tuusulanjärvellä on kaksi yleistä uimarantaa, Tervanokka ja Vanhankylänniemi. Molemmat sijaitsevat Järvenpään puolella. Järvellä on mahdollisuus vuokrata suotuveneitä (Halosenniemi ja Gustavelund), kanootteja sekä kajakkeja (Vanhankylänniemi) ja SUP-lautoja (Arctic Surf Shop). Talvisin järvi on suosittu luistelu- ja hiihtopaikka.

Tuusulanjärven itäpuolella kulkevan Rantatien varrella sijaitsee useita museoita, kuten Halosenniemi ja Aleksis Kiven kuolinmökki. Järven ympäristössä sijaitsee myös kahviloita ja ruokapaikkoja, joiden terasseilta pääsee ihailemaan järveä ja sen rantamaisemaa.

Tarut ja tositarinat

Tuusulanjärven lahdella, Vähäjärvellä, on amatööriradioasema OH2HCB .

Aiheesta muualla

• Tuusulanjärven kunnostushanke
• Tuusulanjärven vesiensuojeluyhdistys