Iso-Vuotava (19.003.1.003)

2 340 m <br />

Järven perustiedot

Järvi

• Nimi: Iso-Vuotava
• Järvinumero: 19.003.1.003
• Vesistöalue: Mäntsälänjoen valuma-alue (19.003)
• Päävesistö: Mustijoki (19)
• Ekologinen tila:

Perustiedot

• Pinta-ala: 13,86 ha
• Syvyys:
• Keskisyvyys:
• Tilavuus:
• Rantaviiva: 2,34 km2 340 m <br />
• Korkeustaso:

Hallinnolliset alueet

• Kunta: Mäntsälä
• Maakunta: Uudenmaan maakunta
• ELY-keskus: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
• Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

---

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Järvi ympäristöineen

Iso-Vuotavan pinta-ala on 14,7 ha ja se kuuluu Mäntsälänjoen valuma-alueeseen. Valuma-alueen pinta-ala on 1,9 km2, ja siitä 21 % on soita. Järven keskisyvyys on 2,6 m ja maksimisyvyys 5,5 m. Vuonna 1991 järven rannalla oli toistakymmentä mökkiä. Kesämökkien määrä ei näyttäisi lisääntyneen vuoteen 2005 mennessä. Iso- Vuotavassa ei ole yleistä eikä yhteisrantaa. Lähde: Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2008.

Nykytila ja suojelu

Iso-Vuotavan kokonaisfosforipitoisuus oli 20 μg/l elokuussa vuonna 1991. Kyseinen pitoisuus ilmentää mesotrofiaa eli järvi on keskirehevä. Samana ajankohtana klorofyllipitoisuus oli 46 μg/l, mikä kertoo kuitenkin selvästä rehevyydestä. Kasviplankton koostui pääosin sinilevistä vuoden 1991 tutkimuksen perusteella. Loppukesästä Iso-Vuotavan happipitoisuus on ollut huono, neljän metrin syvyydessä happea oli vain 0,6 mg/l. Vaikka talvisia vedenlaatutietoja ei ole saatavilla, voidaan olettaa, että happikatoja esiintyy myös silloin. Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaisesti Iso-Vuotavan vesi on kuulunut luokkaan tyydyttävä vuosina 1984 - 1986 ja 1989 - 1992. Iso-Vuotavan kasvillisuudesta ei ole tietoja, eikä myöskään ilmakuvia. Lähde: Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2008.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Iso-Vuotavassa esiintyy ahventa, haukea, särkeä ja ruutanaa. Lisäksi kiiskeä ja madetta esiintyy harvalukuisena. Iso-Vuotavaan on istutettu siikaa, lahnaa, toutainta, haukea, kuhaa, karppia ja harjusta. Samoin täplärapuja on istutettu. Vuonna 1999 Iso- Vuotavaan istutettiin 2000 kuhaa, 500 toutainta ja 145 lahnaa. Hirvihaaran kartano on vienyt asiakkaitaan Iso-Vuotavalle kalaan (Herlevi 2000)

Iso-Vuotavan laskennallisesta fosforikuormituksesta 73 % aiheutuu luonnonhuuhtoumasta. Haja- ja loma-asutuksen osuus oli 6,4 % vuonna 1991. Vähä-Vuotavan kuormituksesta pääosa muodostuu luonnonhuuhtoumasta (79 %) ja laskeumasta (15 %). Samoin Korpilammen kuormitus aiheutunee luonnonhuuhtoumasta ja laskeumasta (Henriksson ja Myllyvirta 1991).

Lähde:Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2008

Asutus ja vesistön käyttötavat

Iso-Vuotava on keskirehevä, aiemmin karu järvi. Suurta virkistyskäyttöarvoa järvellä ei ole, Iso-Vuotavalla on tosin parikymmentä mökkiä. Yleisiä tai yhteisiä rantoja ei ole. Natura-alue sijaitsee 100 m:n etäisyydellä Iso-Vuotavasta. Jos Iso-Vuotavaa alettaisiin kunnostaa, niin mahdollisina toimijoina olisivat Iso-Vuotavan osakaskunnat.

Lähde:Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2008