Venunjärvi (19.003.1.005)
Venunjärvi on pieni järvi Mustijoki (19) -päävesistössä.
Järven erityispiirteet
Venunjärven pinta-ala on 0,12 km2 ja se kuuluu Mäntsälänjoen vesistöalueeseen. Venunjärvi muodostuu kahdesta altaasta, jotka molemmat ovat aika syviä. Järven keskisyvyys on 2,7 m ja maksimisyvyys 5,6 m. Valuma-alueen pinta-ala on 0,7 km2. Valuma-alueesta suurin osa on metsää (68 %). Soiden osuus on 18 % ja peltoja valuma-alueella ei ole lainkaan. Järven tila on keskitasoa parempi, mutta järvessä esiintyy säännöllisesti happikatoja.
Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.
Lähde: Monitavoitearviointi järvikunnostushankkeiden vertailussa 2008
Nykytila ja suojelu
Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaisesti Venunjärven vesi on kuulunut luokkaan hyvä vuosina 1984 - 1986 ja 1989 - 1992. Venunjärven kokonaisfosforipitoisuus oli 11 μg/l kesäkuussa ja 14 μg/l heinäkuussa vuonna 1991. Venunjärvi voidaan luokitella karuksi järveksi näiden pitoisuuksien perusteella. Klorofyllipitoisuus oli 24 μg/l samana vuonna. Tämä pitoisuus viittaa jo rehevyyteen. Kasviplankton koostui limalevästä ja piilevistä vuoden 1991 tutkimuksen mukaan. Loppukeväisin Venunjärven happipitoisuus on ollut aika huono, 1,3 mg/l vuonna 1991 ja 1,2 mg/l vuonna 1996. Kesällä 1991 alusvesi oli myös lähes hapeton. Koska järvi on syvä, se myös kerrostuu. Lämpötila oli 16,4 °C metrin ja 6,4 °C 4,5 m:n syvyydessä. Venunjärven laskennallisesta fosforikuormituksesta suurin osa (69 %) oli vuonna 1991 peräisin luonnonhuuhtoumasta. Metsätalouden osuus oli 6,1 % ja loma-asutuksen vain 2,5 % (Henriksson ja Myllyvirta 1991). Fekaalisten koliformisten bakteerien ja fekaalisten streptokokkien pitoisuuksia ei ole Venunjärvestä mitattu. Yhteenveto Venunjärven tilasta: Venunjärvi on ravinnepitoisuuksiensa perusteella karu, joskin sen klorofyllipitoisuus kuvastaa rehevyyttä. Kesäaikainen alusveden hapettomuus kertoo rehevyydestä, mutta jos happea on riittävästi ylemmissä vesikerroksissa, tämä ei aiheuta ongelmia. Lämpötilakerrostuneisuus estänee ravinteiden pääsyn pohjalta pinnanläheisiin vesiin. Matalien alueiden runsas vesikasvillisuus saattaa haitata virkistyskäyttöä. Suurta virkistysarvoa järvellä ei ole, järven rannoilla on kymmenkunta kesämökkiä eikä yleisesti käytettäviä rantoja ole. Venunjärven länsipuolelta alkaa Natura-luonnonsuojelualue, joka on osittain järven valuma-alueella. Kunnostuksissa toimijana voisi olla osakaskunta.
Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Kasvillisuuden peittävyyttä arvioitiin Venunjärvellä ilmakuvasta. Sen mukaan järven molemmissa päissä kasvillisuus on hyvin runsasta. Etenkin luoteisosa näyttää aika umpeenkasvaneelta. Kasvillisuusrajat piirrettiin ilmakuvan mukaan karttaan. Muita kasvillisuustietoja ei ollut saatavilla. Kalastosta ei ole tietoja saatavilla, mutta se on todennäköisesti särkivaltaista.
Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Peltoja valumaalueella ei ole lainkaan. Vuonna 1991 järven rannoilla oli 10 kesämökkiä. Kesämökkien määrä ei näyttäisi lisääntyneen vuoteen 2005 mennessä. Venunjärvellä ei ole yleistä eikä yhteisrantaa. Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.
