Joutsjärvi (19.003.1.007)
Joutsjärvi on pieni järvi Mustijoki (19) -päävesistössä.
Järven erityispiirteet
Joutsjärven pinta-ala on 0,26 km² ja se kuuluu Mäntsälänjoen vesistöalueeseen. Joutsjärvi on matala, sen maksimisyvyys on 1,8 m ja keskisyvyys 1,1 m. Valuma-alueen pinta-ala on 22,1 km². Järven valuma-alueesta 15 % on peltoa ja 11 % suota.
Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.
Nykytila ja suojelu
Valuma-alueen pinta-ala on 22,1 km². Järven valuma-alueesta 15 % on peltoa ja 11 % suota. Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaisesti Joutsjärven vesi on kuulunut luokkaan välttävä vuoden 1991 elokuussa tehdyn vesianalyysin perusteella. Joutsjärven kokonaisfosforipitoisuus oli 59 μg/l kesäkuussa ja 111 μg/l heinäkuussa vuonna 1991. Järvi voidaan luokitella kokonaisfosforipitoisuutensa perusteella hyvin reheväksi järveksi. Samoin korkea (53 μg/l) klorofyllipitoisuus kuvastaa rehevyyttä. Vuoden 1991 tutkimuksen mukaan Joutsjärven kasviplankton koostui enimmäkseen limalevistä. Myös sinileviä oli noin kolmannes. Joutsjärven happipitoisuus oli kesällä yli 8 mg/l vuonna 1991. Talviaikaisia tietoja ei ollut saatavilla. Mutta talvella 2002 - 2003 järvessä havaittiin kalakuolema. Joutsjärvi ei kerrostu mataluutensa vuoksi. Sen pH-arvo oli tasan 7, näkösyvyys 0,6 m ja väriluku 200 mg/l Pt. Peltoviljely aiheuttaa Joutsjärven laskennallisesta fosforikuormituksesta 54 %. Haja-asutuksen osuus oli 20 % ja karjatalouden 3,5 % vuonna 1991 (Henriksson ja Myllyvirta 1991). Fekaalisten koliformisten bakteerien ja fekaalisten streptokokkien pitoisuuksia ei ole Joutsjärvestä mitattu. Yhteenveto Joutsjärven tilasta: Joutsjärvi on hyvin rehevä järvi, jota uhkaa umpeenkasvaminen. Happitilanne on ollut hyvä kesäisin. Levähaitoista ei ole tietoja. Joutsjärvellä ei ole yleistä virkistyskäyttöarvoa. Mahdollisena toimijana kunnostuksessa voisi toimia Sälinkään osakaskunta.
Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Joutsjärven vesikasvillisuudesta ei ole tietoa, mutta kasvillisuuden peittävyys arvioitiin ilmakuvan perusteella. Ilmakuvan mukaan järven kasvillisuus näyttäisi hyvin runsaalta ja itäosa lähes umpeenkasvaneelta. Kasvillisuutta näkyy järven keskelläkin. Vain hyvin pieni osa järvestä on kasvillisuudesta vapaata.
Joutsjärvessä esiintyy ahventa, haukea, ruutanaa ja madetta. Näistä haukea ja madetta on lisäksi istutettu. Haukia on istutettu 500 kpl vuotta kohden vuosina 1995 - 1999 (Herlevi 2000).
Asutus ja vesistön käyttötavat
Joutsjärven lähistöllä oli vähän (7 kpl) asutusta vuonna 2005. Joutsjärvessä ei ole myöskään yleistä tai yhteisrantaa.
Tarut ja tositarinat
Seuranta ja tarkkailu
Keski-Uudenmaan ympäristökeskus alkaa seurata Mäntsälän järviä oman seurantaohjelmansa mukaan. Joutsjärven fysikaalis-kemiallista tilaa tutkitaan vesinäytteistä neljän vuoden välein, ensimmäisen kerran vuonna 2016. Joutsjärven veden laatua ei ole tutkittu tätä ennen.
Keski-Uudenmaan ympäristökeskus seurasi vuosina 2016 – 2017 Joutsjärven veden laatua. Järven veden laatu pysyi seurantajaksolla edellisvuosien kaltaisena eikä suuria muutoksia havaittu. Joutsjärven ekologista tilaa ei ole luokiteltu, mutta pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Joutsjärvi kuuluu luokkaan välttävä. Joutsjärvi on matala järvi, jonka ongelmina ovat rehevöityminen ja vähitellen tapahtuva umpeenkasvu. Kesäaikaan järven happitilanne on hyvä veden nopean vaihtuvuuden takia, mutta talviaikaan on esiintynyt happikatoja.
Joutsjärven happitilanne kesällä 2016 oli hyvä, happea oli pintavedessä 7,6-7,9 mg/l. Joutsjärven kokonaisfosforipitoisuus on vaihdellut välillä 60-110 μg/l ja kokonaistyppipitoisuus välillä 900-1200 μg/l. Vuonna 2016 klorofylli a:n pitoisuus oli välillä 15-32 μg/l. Ravinne- ja klorofyllipitoisuuksien perusteella Joutsjärvi on rehevä. Typen ja fosforin välinen suhdeluku on vaihdellut välillä 10-17, mikä kertoo molempien ravinteiden rajoittavan levien kasvua järvessä.
Veden pH on ollut lähes neutraali, alkaliteetti suhteellisen korkea ja sähkönjohtavuus on ollut sisävesille yleisellä tasolla. Väriluku ja kemiallinen hapenkulutus kertovat järven olevan tyypillinen runsashumuksinen järvi, johon huuhtoutuu valuma-alueelta paljon orgaanista ainesta. Vesi on silminnähden sameaa ja näkösyvyys on alhainen.
Vuonna 2016 kasviplanktonnäytteen kokonaisbiomassa oli 6,3 mg/l, joka viittaa rehevyyteen. Suurimpia ryhmiä olivat kultalevät (40 %) ja nielulevät (27 %). Limalevää ei havaittu lainkaan ja haitallisia sinileviäkin oli vain 0,3 %. Kasviplanktonin perusteella järven tila on hieman parantunut vuosien mittaan.
Lähde: Keski-Uudenmaan Ympäristökeskus. Mäntsälän järviraportti 2016-2017. Paula Luodeslampi.
Aiheesta muualla
Julkaisut
Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma (Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2008)
