Pääjärvi (14.631.1.001)
Pääjärvi on keskikokoinen järvi Kymijoki (14) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on tyydyttävä.
Keskustelut
Uusimmat havainnot
4. joulukuu 2025 |
29. marraskuu 2025 |
Vesistöennusteet
Kuvat
Järven erityispiirteet
Pääjärvi muodostuu kahdesta hyvin erilaisesta osasta, jotka ovat yhteydessä toisiinsa kapean Riuttasalmen kautta. Järven pohjoisosa Matilaisenselkä on leveä selkävesi, joka on reheväkasvuinen (eutrofinen) ja matalarantainen. Sen pinta-ala on noin 20 km2 ja siellä sijIaitsevat myös järven suurimmat saaret: Unikonsaari, Kirkkosaari, Lehtosaari, Korpisaari, Niittysaari, Männikkösaari, Vuohisaari, Karjasaari sekä Sikosaaret.
Järven eteläosa Riuttasalmen eteläpuolellla on noin 9 km pitkä ja keskimäärin 1 km leveä pitkä lahti, joka ulottuu Kouheron koskelle saakka Karstulan ja Pylkönmäen rajalle. Siitä on joskus käytetty myös nimeä Riutanlahti, joskaan nimi ei ole vakiintunut viralliseen käyttöön tai kartannimeksi. Riutanlahti on karu ja oligotrofinen vesistö, jossa on jyrkät rannat varsinkin järven länsirannalla. Lahti on paljon syvempi kuin järven pääosa Matilaisenselkä. Riutanlahden pinta-ala on noin 10 km2. Järven kumpikin puoli on niin erilainen, että ne voitaisiin jakaa omiksi järvikseen. Riutanlahdessa on vain muutamia pieniä saaria: Verkkosaaret, Limonsaaret, Haapasaari, Pikkusaari (kessupussi) sekä Pajukannan saari. Riutanlahti on vuonomainen kapea järvi, joka sijaitsee eräänlaisessa kanjonissa varsinkin järven eteläosassa.
Nykytila ja suojelu
Pääjärven vedenlaatu on heikentynyt 1950-luvulta lähtien. Suurimpia vesistön kuormittaja ovat olleet yläpuolisen valuma-alueen laajat metsäojitukset 1970-luvulle saakka. Siitä eteenpäin nykyaikaan saakka merkittävimpänä vedenlaadun pilaajana on ollut polttoturpeen korjuu, joka on järven yläpuolisella valuma-alueella erityisen laajaa. Muita kuormituslähteitä ovat olleet alueen maanviljelys, vanha perunajauhotehdas 1960-luvulla sekä kuntakeskuksen jätevedet, jotka johdettiin 1970-luvun puoliväliin saakka suoraan Pääjärveen.
Päjärven vesi on luonnostaan hunuspitoista ja hapanta, mikä aiheuttaa raudan saastumisen järven pohjaan isoiksi levymäisiksi kappaleiksi (järvirauta). Aikanaan 1800-luvun lopulla järvirautaa jalostettiin Kimingin rautaruukin harkkohytissä Ruukinkoskessa.
Järven pohjoisimmat lahdet Ruokolahti ja Laikanlahti on suojeltu EU:n lintudirektiivillä ja ne kuuluvat myös Natura-alueeseen.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Pääjärvi on kalataloudellisesti merkittävä vesistö. Sen arvokkain kala on selkeästi kuha, jota on kalastuskunnan toimesta istutettu säännöllisesti. Pääjärven kuhakanta on runsas ja elinvoimainen ja se uudistuu hyvin. Kuhaa pyydetään runsaasti sekä vetouistelemalla että talviverkoilla. Suurimmat kuvat ovat olleet yli 10 kg painoista ja ennätys lienee lähellä 15 kg. Muita merkittäviä kalalajeja ovat ahven, hauki ja made. Järvessä on erittäin runsas ja kääpiöitynyt lahnakanta. Lisäksi järvessä esiintyy sulkavaa erityisesti pohjoisosan rehevissä lahdissa. Sulkavaa on joskus jopa istutettu järveen 1950-luvulla hauensyötiksi.
Järven muikku- ja siikakanta on käytännössä hävinnyt huonon vedenlaadun ja lisääntyneen turvehumuksen takia. Näiden kalojen kutupaikat ovat liittyneet runsaan turvehumuksen johdosta. Myöskään alapuolisissa koskissa oleva järvitaimen ei nouse järveen huonon vedenlaadun takia. Ongelmana on veden humuspitoisuus ja happamuus.
Pääjärvessä toteutettiin 1990-luvulla mittava roskakalan hoitokalastus pauneteilla. Silloin järvestä poistettiin runsaasti pientä särkikalaa, kuten lahnaa, särkeä ja sulkavaa. Silloin saaliiksi saatiin myös joitakin muikkuja, jotka olivat varsin isokokoisia. Pääjärvi on ollut aikanaan myös hyvä rapuvesi ja erityisesti siihen pohjoisesta laskevaa Ruukinjokea pidettiin erinomaisena ravustuspaikkana. Valitettavasti Ruukinjoen rapukanta tuhoutui 1990- luvulla, kun Kimingin järven yläpuolelle rakennettiin säännöstelypato Kyyjärven vedenpinnan sääntelyä varten.
Pääjärven eteläosan (Riutanlahti) linnusto on niukahko. Merkiitävimpiä pesiviä lintuja alueella ovat kuikka, telkkä, tukkakoskelo sekä laulujoutsen. Haapasaaressa on suuri lokkiyhdyskunta, joka muodostavat kalalokki, harmaalokki, naurulokki sekä kalatiira. Joka kesä järvellä vierailee harmaahaikara.
Järven pohjoisosan rehevät lahdet kuten Laikanlahti sekä Ruoholahti ovat arvokkaita lintualueita, jotka on suojeltu EU:n lintudirektiivin nojalla. Ne kuuluvat myös Natura-alueeseen. Säännöllisesti alueella pesiviä lajeja ovat mm. kaulushaikara, monet puolisukeltajasorsat, kuten heinäsorsa, haapana ja tavi sekä yölaulajina tunnetut kerttuset.
