Ahvenlampi (14.681.1.002)

928 800 m³ <br />9,288e-4 km³ <br />928 800 000 l <br /> 2 240 m <br />

Järven perustiedot

Järvi

• Nimi: Ahvenlampi
• Järvinumero: 14.681.1.002
• Vesistöalue: Pyhäjärven lähialue (14.681)
• Päävesistö: Kymijoki (14)
• Ekologinen tila:

Perustiedot

• Pinta-ala: 16,55 ha
• Syvyys: 14,8 m
• Keskisyvyys: 5,61 m
• Tilavuus: 928 800 m³9,288e-4 km³ <br />928 800 000 l <br />
• Rantaviiva: 2,24 km2 240 m <br />
• Korkeustaso:

Hallinnolliset alueet

• Kunta: Äänekoski
• Maakunta: Keski-Suomen maakunta
• ELY-keskus: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
• Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

---

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Kuvat

Ahvenlampi (14.681.1.002)/­Pyhäjärven puoleinen ranta

Kirkasta vettä kesäkuussa

Kaikki kuvat järveltä

Järven erityispiirteet

Ahvenlampi on Äänekosken ja Saarijärven rajalla sijatsevan Parantalan kylän länsireunaa yhdessä Pyhäjärven kanssa rajaava pienehkö järvi. Eteläpuolelta kylää rajaa Kiimasjärvi. Parantalankosken voimalaitos erottaa Kiimasjärven ja Pyhäjärven toisistaan. Ahvenlampi ja Pyhäjärvi taas ovat yhteydessä toisiinsa pienen joen kautta, joka virtaa Aittoniementien ali. Ahvenlampi saa vetensä pohjan lähteistään. Kaakkoispään pohjoisempaan lahteen virtaa myös pienehkö puro lännestä. Lammesta kaakkoon sijaitsee erillinen pieni Matolampi, jolle ei ole erillistä sivua.

Nykytila ja suojelu

Lampea kuormittaviksi tekijöiksi voidaan katsoa läheinen 13-tie, asutus, pienimuotoinen maatalous sekä järveä osittain ympäröivä suoalue. Lammen vesi on silmämääräisesti arvioiden melko kirkasta: kirkkausaste vaihtelee vuodenaikojen ja sään (esim. helteet, sateet) mukaan.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Ahvenlammesta tavattuja kalalajeja: hauki, ahven, kiiski, made, särki, salakka, lahna, säyne, siika. Lampeen on myös istutettu järvilohta. Matolammessa on tiheä kääpiöitynyt ruutanakanta. Linnut: laulujoutsen, sinisorsa, telkkä, härkälintu, kuikka, kalalokki, naurulokki, kalatiira, rantasipi. Kasvillisuus: Yleisiä vesikasveja lammella ovat mm. järviruoko, järvikorte, monet sarat, nuottaruoho, ulpukka, lumme, uistinvita, siimapalpakko, ruskoärviä ja järvisätkin. Suolla kasvaa loppukesästä lakkaa ja karpaloa.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Ahvenlammen ympärillä on tasaisesti asutusta poislukien järven pohjois-/länsireunan suoalue. Parantalan kyläkoulun lakkauttamisen myötä (v. 2006). Ahvenlammella ei enää ole yleistä uimarantaa. Entisen koulun tiloissa toimii nykyään pitopalvelu Kaislanranta --> http://www.kaislanranta.fi/ Muita käyttömuotoja ovat pienimuotoinen yksityiskalastus. Parantalan urheiluseura (Parantalan Pyrkivä) järjestää Ahvenlammella vuosittain pilkkikilpailut pääsiäisen aikoihin jäätilanteen niin salliessa.