Alanen (14.165.1.013)

4 280 m <br />

Järven perustiedot

Järvi

• Nimi: Alanen
• Järvinumero: 14.165.1.013
• Vesistöalue: Seestanjoen valuma-alue (14.165)
• Päävesistö: Kymijoki (14)
• Ekologinen tila:

Perustiedot

• Pinta-ala: 74,51 ha
• Syvyys:
• Keskisyvyys:
• Tilavuus:
• Rantaviiva: 4,28 km4 280 m <br />
• Korkeustaso: 109,2 m

Hallinnolliset alueet

• Kunta: Lahti
• Maakunta: Päijät-Hämeen maakunta
• ELY-keskus: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
• Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

---

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Järven erityispiirteet

Alanen sijaitsee Nastolassa noin 12,5 km Lahden keskustasta koilliseen. Järvellä on pinta-alaa 0,76 km² ja sen valuma-alueen koko on järvi mukaan lukien 4,59 km². Järvi on syvyydeltään enimmillään noin 7 m.

Nykytila ja suojelu

Alanen on lievästi rehevä järvi, jonka tila voi vaihdella usein ja voimakkaasti. Järven tila ei ole kuitenkaan muuttunut vuosien varrella suuremmin niin negatiiviseen kuin positiiviseen suuntaan. Vuonna 2005 tehdyssä tutkimuksessa järvi arvioitiin käyttökelpoisuudeltaan hyväksi.

Järvessä esiintyy jonkin asteista sisäistä kuormitusta, mikä näkyy alusveden kohonneina kokonaistypen- ja kokonaisfosforinpitoisuuksina. Esimerkiksi vuosina -91 ja -04 kokonaisfosforipitoisuus oli alusvedessä yli kaksinkertainen verrattuna päällysveteen (vrt. vuosi -94: päällysvesi <15µg/l, alusvesi 44µg/l).

Näkösyvyys on vaihdellut vuosien saatossa ja mittauksissa on nähtävissä lievä heikkeneminen. Esimerkiksi vuonna -91 näkösyvyys oli hieman yli 3m, kun vuonna 2004 se oli hieman yli 1m.

Pohjan tuntumassa esiintyy ajoittain happikatoja. Päällysveden hapen kyllästysaste on pysytellyt lähellä 100%, kun alusvedessä se on vaihdellut erinomaisen ja täydellisen happikadon välillä. Happikato vaikuttaa veden kokonnaisfosforipitoisuuteen, koska hapettomissa olotiloissa pohjasedimenteistä pääsee liukenemaan fosforia veteen. Fosforin vapautuminen taas aiheuttaa sisäistä kuormitusta eli rehevöitymistä.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Järveen on istutettu ainakin järvitaimenta ja nieriää.