Niskajärvi (14.941.1.001)
Niskajärvi on keskikokoinen järvi Kymijoki (14) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on erinomainen.
Järven erityispiirteet
Niskajärvi sijaitsee Kouvolassa Suur-Selänpään kylän pohjoispuolella. Se on vähähumuksinen, suuri ja muodoltaan rikkonainen järvi. Järvelläon rantaviivaa 63,4 km. Sen pinta-ala on 1202 ha ja valuma-alueen pinta-ala on 32700 ha. Niskajärven syvin kohta on 31,56 m ja keskisyvyys 6,67 m.
Niskajärveen virtaa vettä reittiä Karijärvi, Kaajärvi, Ruuhasjärvi, Huhdasjärvi (Myllyjoen vesistö) kautta niin, että Vesalanjoki laskee Niskajärven pohjoisosassa sijaitsevaan Raikoonlahteen. Iso-Ruhmaksen, Vähä-Ruhmaksen ja Johdasjärven vedet laskevat Niskajärveen lännestä päin. Niskajärven vedet kulkevat etelässä sijaitsevaan Suolajärveen ja sitä kautta alaspäin. Niskajärven vesi vaihtuu erittäin nopeasti.
Nykytila ja suojelu
Niskajärvi on karu ja vedeltään lievästi humusleimainen. Näkösyvyys on 4 m. Järven tila on erinomainen.
Niskajärven vedenlaatua seurataan säännöllisesti Kaakkois-Suomen Ympäristökeskuksen toimesta. Pohjoisesta tulevan Vesalanjoen sekä lännestä virtaavan Johdasjärven vesi on hyvin kirkasta. Kaikki Niskajärven vedenlaatuarvot ovat yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan erinomaisia. Niskajärven vesi on hyvin soveliasta eri kalalajeille sekä yleiseen virkistyskäyttöön.
Niskajärven Raudanlahden rannalla Häkälänniemen tyvessä sekä Lehtisensaaren lounaisosassa sijaitsevat vanhan lehtipuumetsän alueet. Tämän Natura 2000 -alueen koko on 26 ha. Häkälänniemen alue on jyrkkien kallioiden reunustama lehtimetsänotkelma. Valtapuusto alueella on iäkästä hieskoivikkoa, jonka seassa esiintyy runsaasti järeitä haapoja. Lahonneita koivupökkelöitä ja maapuita alueella on runsaasti. Kallioiset osat ovat mäntyvaltaisia. Lehtisensaaren alue käsittää saaren lehtipuuvaltaisen lounaisosan. Puustoltaan alue on vanhaa koivikkoa, jossa esiintyy sekapuuna haapaa ja mäntyä. Iältään puusto on 80-100 -vuotiasta. Suurimpien puiden läpimitta on 50 cm. Alueella esiintyy runsaasti pökkelöitä ja maapuita.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Järvessä esiintyy luontaisesti mm. ahventa, muikkua, haukea, särkeä ja madetta.
Niskajärveen istutetaan vuosittain huomattavia määriä eri kalalajien poikasia. Järveen on istutettu kuhaa, järvilohta, järvitaimenta, harjusta, järvisiikaa, haukea, nieriää ja muikkua.
Niskajärveen on istutettu myös täplärapuja.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Niskajärven ympäristössä on runsaasti vapaa-ajanasutusta.
Järvi tarjoaa hyvän ympäristön harrastaa mm. virkistyskalastusta, melontaa, geokätköilyä sekä retkeilyä.
Tarut ja tositarinat
1950-luvun alusta lähtien Niskajärven ympäristössä on tehty useita havaintoja suurikokoisesta olennosta, jota silminnäkijät ovat kuvanneet "kahdella jalalla liikkuvaksi sammaloituneeksi puuksi". "Jaalan Kelomieheksi" ristitty olento on myös yhdistetty alueella sattuneisiin katoamistapauksiin, joiden yhteydessä joko uhrien tai näiden läheisten raportoidaan nähneen olennon katoamista edeltävänä aikana. Kertomusten mukaan Kelomies liikkuu alueen metsissä ja syrjäseuduilla, ja havaintoja olennosta on tehty erityisesti sumuisina kesäöinä.
Jaalassa sijaitseva ravintola Vanha Kelo on nimetty Kelomiehen mukaan. Kelomies on myös kuvattuna ravintolan logossa.
