Pihlajavesi (Saimaa) (04.121.1.001)
Pihlajavesi on suuri järvi Vuoksi (04) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on erinomainen.
Keskustelut
Uusimmat havainnot
6. joulukuu 2025 10:28 |
_(04.121.1.001)-Vilkalahti-ObsIMG-202512061028-1765010149834.png){kind=small}
|
Vesistöennusteet
Kuvat
Järven erityispiirteet
Pihlajavesi on Vuoksen vesistön järvi Etelä-Savon maakunnassa. Järven ala on 713 km², Suomen järvien pinta-alatilastossa se on sijalla 6. Keskisyvyys on 11,3 m ja suurin syvyys 72 m.
Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 55 092 km², josta vettä 18,5 %. Pääosan valuma-alueesta muodostaa Savonlinnan yläpuolinen Vuoksen vesistö, 50 576 km², josta vettä 17,5 %. Puruveden alue on järvi mukaan lukien 1017 km², josta vettä 35,0 %. Pihlajaveden lähivaluma-alueista suurin on Kyrsyänjärven-Tuusjärven alue (815 km²), joka laskee Uitonvirtaa pitkin Sulkavan taajaman läpi.
Pihlajaveden alarajana on Puumalansalmi, 'Suomen Gibraltar'. Laskennallinen keskivirtaama salmessa on 530 m3/s.
Pihlajavesi on osa ns. Suur-Saimaata.
Pihlajaveden saaret
Pihlajavedessä on peräti 4159 saarta, joiden yhteispinta-ala on 60250 ha eli lähes yhtä suuri kuin järven vesiala. Yli sadan hehtaarin saaria on 45.
| Nimi | ala (ha) | sijoitus |
|---|---|---|
| Partalansaari | 16818 | 3 |
| Viljakansaari | 11335 | 4 |
| Moinsalmensaari | 5573 | 7 |
| Pellossalo | 1620 | 30 |
| Kongonsaari | 1447 | 32 |
| Ahvionsaari | 1243 | 38 |
| Tuohisaari | 1189 | 42 |
| Vaahersalo | 966 | 58 |
| Laukansaari | 908 | 62 |
| Kokonsaari | 743 | 80 |
| Ritosaari | 723 | 84 |
| Iisalo | 685 | 93 |
| Kesamonsaari | 636 | 99 |
| Liistonsaari | 632 | 100 |
Vedenkorkeus
Pihlajaveden vedenkorkeutta on havaittu vuodesta 1912 alkaen. Havainnot puuttuvat kokonaan vuodelta 1918. SYKEn vedenkorkeusasteikko sijaitsee Savonlinnassa (YKJ 6862750, 3597744). Koko jakson keskivedenkorkeus on ollut N60+75,86 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 73 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+ 77,66 m (heinäkuulta1924), alin N60+ 74,48 m (huhtikuulta 1942), joten äärivaihtelu on ollut 318 cm.
Jäähavainnot
Jäätymistä ja jäänlähtöä on havainnoitu talvesta 1911–1912 alkaen. Havainnoissa on aukot vuosina 1943–1946 ja 1999–2008. Havaintopaikka sijaitsee Savonlinnassa Pihlajaniemellä. Varhaisin jäätyminen on ollut 3. marraskuuta vuonna 1941, myöhäisin 27. tammikuuta 1930. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 16. huhtikuuta 2010 ja 25. toukokuuta 1912.
Jäänpaksuuden havaintoja on rekisterissä jaksolta 1961–1999. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 56 cm, koko jakson ennätyspaksuus 71 cm maaliskuulta 1966.
Nykytila ja suojelu
Pihlajaveden nykytila on käyttökelpoisuusluokituksen mukaan erinomainen. Kuten kaikkien muidenkin järvien, Pihlajavedenkin sameus riippuu paljolti sademääristä ja valuma-alueista. Sen vesi on kirkasta ja niukkahumuksista sekä kasvillisuusluokaltaan karua vaikkakin jotkin saarten ympärillä olevat alueet ovat luokkaa lievästi rehevä. Pihlajaveden happipitoisuus on melko korkea.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Pihlajaveden ravinnepitoisuudet ja happipitoisuus ovat oivallisia saimaannorpalle, siialle, taimenelle ja muikulle.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Suurimmat asutusalueet Pihlajaveden lähettyvillä ovat Savonlinna ja Punkaharju joiden jätevedet ja kaatopaikkojen suotovedet menevät Pihlajaveteen.
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
- Pihlajaveden veden laatu (ymparisto.fi)
- Natura-alue: Pihlajavesi (ymparisto.fi)
- Korhonen, J., Valkonen, N. 2021. Vuoksen vesistöalueen harjuskantojen toimenpideohjelma. Vuoksen vesistöalueen harjustoimikunta.Pohjois-Savon ELY-keskus raportteja 62/2021. 51 s.
