Puruvesi (Saimaa) (04.181.1.001)
Puruvesi on suuri järvi Vuoksi (04) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on hyvä.
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Järven erityispiirteet
Puruvesi on Vuoksen vesistön järvi Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa. Järven ala on 416 km², Suomen järvien pinta-alatilastossa se on sijalla 11. Keskisyvyys on 8,8 m ja suurin syvyys 61 m.
Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 1017 km², josta vettä 35,0 %. Suurin osa-valuma-alue on Kuonanjoki, 73 km².
Puruveden suurimmat selät ovat Hummonselkä, Pajuselkä, Sammalselkä, Mustanselkä ja Ruosteselkä. Puruvedessä on 850 saarta, joiden yhteispinta-ala on 5284 ha. Saarten yhteisala on siten 12,7 % järven vesialasta.
Yli sadan hehtaarin saaria on yksitoista, suurimmat ovat Hälvä (1077 ha, Suomen järvisaarten suuruustilastossa sijalla 48), Hevossalo (711 ha, sijalla 87), Laukansaari (689 ha, sijalla 90), Vasaransaari (402 ha), Herttuansaari (350 ha) ja Patasalo (338 ha).
Puruveden vesialan osuus valuma-alueen alasta (vähennettynä Puruveden vesialalla) on peräti 69,2 prosenttia. Tämä on suurjärvien sarjassa kirkkaasti ennätys:
| Valuma-alue (ilman järveä)km2 | Järvi (= sen vesiala)km2 | Järvi/valuma-alue % | |
|---|---|---|---|
| Puruvesi | |||
| Säkylän Pyhäjärvi | |||
| Karjalan Pyhäjärvi | |||
| Suontee | |||
| Vesijärvi | |||
| Höytiäinen |
Tätä ennätystä hieman himmentää se, että Puruveteen valuu vesiä myös Oriveden Paasselästä Raikuun kanavan kautta. Se on kaivettu jo 1750-luvulla ja perattu lähinnä uiton tarpeisiin sata vuotta myöhemmin. Vaikka yleensä puhutaan vain Raikuun kanavasta, kaivettuja uomia on itse asiassa kolme: Nurmitaipaleen, Pistalan ja Raikuun kanavat. Viimeksi mainittu päättyy Martinlampeen, josta on Ängervöisen kautta yhteys Puruveteen. Kanavien välissä on kaksi lampea ja koko reitin pituus on noin 1,3 km. Virtaamaa ei tunneta tarkkaan, esitetty arvio on 5 m3/s.
Puruvesi on yhteydessä Pihlajaveteen Punkaharjun salmien kautta. Laskennallinen keskivirtaama on 10–15 m3/s.
Valtakunnanverkkoon kuuluvaa vedenkorkeusasteikkoa Puruvedellä ei ole – sehän on tässä suhteessa 'vain' yksi Suur-Saimaan lahti…
Nykytila ja suojelu
Puruveden suurimmat selät eli suurin osa Puruveden pinta-alasta kuuluu vedenlaatunsa ja vesikasvillisuutensa perusteella Puruveden Natura-alueeseen, jonka pinta-ala on 320 km2.
Puruvesi kuuluu Vesistöjen erityissuojelutyöryhmän rajaamiin kohteisiin erityissuojelua vaativana vesistönä. Puruveden eteläosa kuuluu rantojensuojeluohjelman kohteisiin. Vahvistetussa seutukaavassa Puruvedellä on arvokas vesistöalue -rajaus, joka noudattaa melko tarkasti rantojensuojeluohjelman rajausta. Kohteeseen kuuluu myös Hytermän saari, joka on Metsäntutkimuslaitoksen hallinnassa. Lisäaluetta ovat rantojensuojeluohjelman ulkopuoliset vesialueet. Puruvedellä on elänyt saimaannorppa vielä 1950-luvun alussa, jolloin se todennäköisesti metsästyksen seurauksena kuoli sukupuuttoon. Järvi soveltuisi edelleen lajin elinympäristöksi.
Puruveden ainoa pistekuormittaja Kerimäen jätevedenpuhdistamo, johtaa nykyisin jätevetensä Savonlinnan keskusjätevedenpuhdistamoon. Puruvettä ympäröivä valuma-alue on harvinaisen pienialainen, vain noin kaksi kertaa suurempi kuin vesiala. Valuma-alue muodostuu pääosin niukkaravinteisista hiekkakankaista, joiden läpi sadevedet suodattuvat. Puruveden pohjoisosaan laskee jokivesiä Paasivedeltä Raikuun kanavan kautta. Nämä vedet ovat hieman värikkäämpiä ja humuspitoisempia kuin Puruveden muiden osien vedet. Tästä syystä Puruveden lahtiosa, johon vedet laskevat, on saanut nimekseen Ruosteselkä. Veden väriluku on täälläkin tosin vain 10, joka on erittäin pieni verrattuna Saimaan muiden osien ja yleensä Itä-Suomen järvien värilukuun.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Kirkasvetisessä ja karussa Puruvedessä on runsaasti muikkua ja kuoretta. Tämä on yksi syy siihen että Puruvedessä viihtyvät hyvin lohensukuiset kalat kuten taimen ja järvilohi. Puruvesi onkin uistelijoiden suosiossa. Kalalajit: Ahven, Hauki, Harjus, Lohi, Taimen ja Nieriä. Nieriä on osan vuodesta rauhoitettu ja tämä tulisi uistelijan pitää mielessä.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Puruveden Lohikuningas soutu-uistelukilpailu
Karjalan Kalamiehet ry:n järjestämä Puruveden Lohikuningas -kilpailu (soutu-uistelu) järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1983. Tapahtuma on perinteisesti viikko juhannuksen jälkeen. Lohikuningas soutu ja Muikkumarkkinat Karjalan Kievarilla ovat Kesälahdella kesän odotetuin ja suurin tapahtuma. Soutajia on mukana kilpailussa ollut n. 400 vuosittain. Lisää tapahtumasta voit lukea osoitteessa http://personal.inet.fi/yhdistys/karjalankalamiehet/uistelu/index.htm
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
- Puruvesi, veden laatu (ymparisto.fi)
- Puruveden kalastusalue (puruvesi.info)
- Korhonen, J., Valkonen, N. 2021. Vuoksen vesistöalueen harjuskantojen toimenpideohjelma. Vuoksen vesistöalueen harjustoimikunta.Pohjois-Savon ELY-keskus raportteja 62/2021. 51 s.
- Syrjänen, K., Tuominen, S., Kokko, A., Hellsten, S., Kartano, L., Ilmonen, J. 2021. Puruveden Hummonselän rantaluontotyypit ja rantakasvillisuus. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 33/2021. 150 s.
