Kiikoisjärvi (35.153.1.001)

5 727 130 m³ <br />0,00573 km³ <br />5 727 130 000 l <br />

17 510 m <br />

Järven perustiedot

Järvi

• Nimi: Kiikoisjärvi
• Järvinumero: 35.153.1.001
• Vesistöalue: Piilijoen alue (35.153)
• Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
• Ekologinen tila: tyydyttävä

Perustiedot

• Pinta-ala: 423,74 ha
• Syvyys: 4,66 m
• Keskisyvyys: 1,35 m
• Tilavuus: 5 727 130 m³0,00573 km³ <br />5 727 130 000 l <br />
• Rantaviiva: 17,51 km17 510 m <br />
• Korkeustaso: 59,6 m

Hallinnolliset alueet

• Kunta: Sastamala
• Maakunta: Pirkanmaan maakunta
• ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
• Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

---

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Vesistöennusteet

• Kiikoisjärvi (vesi.fi)

Järven erityispiirteet

Järvi sijaitsee Kiikoisen kylän itäpuolella Sastamalassa Pirkanmaalla. Järvellä on kokoa 4,23 km² ja syvyyttä enintään 4,7 m. Järven keskisyvyys on noin 1,35 m. Järvi kuuluu Kauvatsanjoen vesistöalueeseen.

Järveen laskee koillisesta Mouhijärvi Mouhijoen kautta. Kiikoisjärvi laskee puolestaa Piilijoen kautta Sääksjärveen lännessä. Järven veden keskiviipymä on vain 11 vuorokautta.

Nykytila ja suojelu

Järvi on voimakkaasti rehevöitynyt, varsinkin pohjoisosasta, ja järven tilaksi on arvioitu välttävä. Järven lähivaluma-alueella on runsaasti maanviljelyä ja suoalueita, joista johtuen järven vesi on sameaa ja humuksen määrä on korkea. Happamuustaso on normaali.

1980-luvulta lähtien järven tilaa on yritetty parantaa mm. vesikasvien niittämisellä, ruoppaamisella ja järveen laskeviin ojiin tehdyillä laskeutumisaltailla. Kalastuskunta on myös tehnyt hoitokalastusta pienentämällä särkikantaa.

Vuoden 2014 maaliskuussa yle[1] uutisoi Kiikoisjärven säännöstelyn muutoksesta. Vähälumisen talven seurauksena järven vedenkorkeus uhkaa laskea niin alas, että siitä aiheutuu haittaa järven virkistyskäytölle ja kalastolle. Pirkanmaan ELY-keskus on saanut luvan poiketa normaalista kevätsäännöstelystä.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Järven pohjoisosa on linnustollisesti tärkeä alue.

Yleisimmät kalalajit ovat ahven, särki, taimen ja hauki. Istutettuja lajeja on mm. kuha ja karppi.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Järven länsirannalla on leirikeskus Suviranta ja leirintäalue Rajalahti. Järvellä on lisäksi kolme yleistä uimarantaa. Järvellä järjestetään usein kalakilpailuja. Huolimatta siitä, että järvi on voimakkaasti rehevöitynyt, on järvi uimakelpoinen. Rannoilla onkin runsaasti loma-asutusta.

Aiheesta muualla

• Hjerppe, T., Väisänen, S., Sammalkorpi, I. 2014. Vesienhoito Kauvatsan reitillä – nykytila ja toimenpidesuositukset. Suomen ympäristökeskus. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 19/2014. 46 s.