Mommilanjärvi (35.823.1.007)
Mommilanjärvi on pieni järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on tyydyttävä.
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Vesistöennusteet
Kuvat
-Rotarien_sinilev%C3%A4seuranta_(Arponiemi)-ObsIMG-202507071833-1751902603974.png)
Mommilanjärvi (35.823.1.007)/Rotarien sinileväseuranta (Arponiemi)
7. heinäkuu 2025 18:33
Järven erityispiirteet
Mommilanjärvi sijaitsee Kanta-Hämeessä Hausjärvellä noin 20km Riihimäeltä koilliseen. Järvellä on pinta-alaa 3,42km² ja syvyyttä sillä on noin 9m. Järvi laskee Haminajokea pitkin Ansionjärveen, jonka kautta vedet virtaavat Puujokea pitkin Kernaalanjärveen ja lopulta Vanajaveteen.
Nykytila ja suojelu
Järvellä on otettu veden laatu näytteitä yhteensä 5 kertaa vuosina 1980-2006. Näytteenottajina ovat toimineet Uudenmaan ja Pirkanmaan ELY-keskukset sekä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys.
Mittauksissa hapen kyllästysaste on päällysvedessä ollut keskimäärin 70,5%. Vuoden 2006 mittauksissa esiintyi päällysvedessä hapen ylikyllästyneisyyttä (110%). Alusveden hapen kyllästysaste oli keskimäärin 21% ja heikoin tulos mitattiin vuonna 2006, jolloin happea oli vain 1%. Keskimääräinen näkösyvyys järvellä on ollut 1,75m.
Kokonaistyppipitoisuus oli keskimäärin 1400µg/l. Keskiarvoon on vaikuttanut vuoden 2000 näyte, josta tutkittiin poikkeuksellisesti typpi pakasteesta. Kyseisen näytteen typpipitoisuus oli 2700µg/l, kun muut näytteet olivat 900-1200µg/l. Jos kyseistä lukemaa ei oteta huomioon, on typpeä keskimäärin ollut 1077µg/l.
Kokonaisfosforipitoisuus on ollut keskimäärin 52µg/l. Tämän perusteella järven veden laatu on välttävällä tasolla (50-100µg/l). Näytteiden lukumäärä on kuitenkin pieni, joten järven tilan kehittymisen arviointi on vaikeaa.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Järvellä elää ainakin hauki, kuha, särki ja ahven. Järvi on tunnettu suurista hauista ja ahvenista.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Järvellä on järjestetty vuosittain soutelutapahtuma. Viimeksi tapahtuma järjestettiin v.2019 30. kerran. Tapahtuman tarkoituksena oli yhdessä ja samassa kansanjuhlassa viettää hauskaa, mutta samalla kiinnittää osallistujien huomio järven tilaan sekä kerätä varoja vesistön hoidollisiin toimenpiteisiin. Parhaimpina vuosina tapahtumaan osallistui yli 1300 osallistujaa.
