Itämeri-sanakirja

Itämeri-sanakirja selventää Itämereen ja meren tilaan liittyviä käsitteitä sanoin ja kuvin. Sanakirja siirtyi Järvi-Meriwikiin Itämeriportaalista, joka lakkautettiin vuoden 2014 lopussa.

Tuoreempi ja aktiivisemmin ylläpidetty vesisanasto löytyy Vesi.fi.-palvelusta.

Sanat

Aallokko (Monen erikokoisen aallon muodostama kokonaisuus.)
Aallonkorkeus (Aallokon korkeus annetaan merkitsevänä aallonkorkeutena.)
Aalto (Aaltoliikkeen perusmääritelmiä.)
Ahtojää (Katso Jäätyypit)
Aitotumalliset mikrobit (Mikroskooppisen pienet yksisoluiset levät ja alkueläimet.)
Aitoviherlevät (Kasviplanktonleviin kuuluva ryhmä leviä)
Ajojää (Katso Jäätyypit)
Alkeistumalliset mikrobit (Bakteerit ja virukset)
Alkueläimet (Yksi eläinplanktonin pääryhmistä)
Amerikankampamaneetti (Pohjois-ja Etelä-Amerikan itärannikolta peräisin oleva haitallinen vieraslaji)
Ammonifikaatio (Reaktio, jossa nitraattityppi muutetaan ammoniumtypeksi)
Ancylusjärvi (Katso Itämeren vaiheet)
Anoksia (Katso Happikato)
Aranda (Merentutkimusalus)
Arktinen kampamaneetti (Arktisilla merialueilla yleinen kampamaneettilaji)
Autotrofi (Katso Perustuottaja)
Avainlaji (Laji, jonka olemassaolo on koko ekosysteemin ja sen muiden eliöiden kannalta tärkeä.)
Bakteeriplankton (Vapaana vesipatsaassa elävät bakteerit.)
Bakteerit (Alkeistumallisiin mikrobeihin kuuluva eliöryhmä)
Baltian jääjärvi (katso Itämeren vaiheet)
Bioturbaatio (Pohjaeläinten toiminta, joka muokkaa pohjasedimenttiä)
CPR (Aluksen perässä vedettävä eläinplanktonkerääjä)
CTD (Merentutkimuksessa käytettävä luotain)
Coriolis (Kiihtyvyys, joka aiheutuu Maan pyörimisestä akselinsa ympäri)
Denitrifikaatio (Luonnollinen typenpoisto, typpeä sedimentistä poistava prosessi)
Ekosysteemi (Eliöiden ja niiden ympäristön muodostama kokonaisuus.)
Eläinplankton (Koostuu vedessä keijuvista mikroskooppisen pienistä eläimistä.)
Eufoottinen kerros (Veden valoisa pintakerros, jossa tapahtuu perustuotantoa)
Fosfori (Tärkein perustuotantoa rajoittava ravinne osassa Itämerta)
Fosforin kierto (Tapahtumaketju, jossa fosfori muuttaa olomuotoaan.)
Glasiaalirelikti (Jääkauden jäännelaji)
HELCOM (Itämeren suojelukomissio (Helsinki Commission; Baltic Marine Environment Protection Commission))
Hajakuormitus (Kuormitus, joka on peräisin useista pienistä päästölähteistä)
Halokliini (Vyöhyke, jossa suolaisuus muuttuu paljon lyhyellä matkalla)
Hankajalkaiset (Pieniä äyriäisiä, joista suurin osa kuuluu eläinplanktoniin.)
Happikato (Anoksia. Tilanne, jossa pohjasedimentin pinta on hapeton.)
Harmaahylje (Hyljelaji, jota tavataan Pohjois-Atlantin rannikkojen läheisyydessä sekä Itämeressä.)
Harppauskerros (Vyöhyke, jossa mittaussuureen arvo muuttuu paljon lyhyellä matkalla.)
Hietahalkoisjalkainen (Hietamassiainen.Itämeren yleisin halkoisjalkaislaji, kuuluu äyriäisiin.)
Hyönteiset (Niveljalkaisiin kuuluva luokka. Osa Itämeren pohjaeläimistöä.)
Itämeren allas (Mannerlaatan painanne, johon meremme syntyi.)
Itämeriportaali (Verkkosivusto, joka lakkautettiin vuonna 2014)
Jääkalvo (Katso Jäätyypit)
Jäännehalkoisjalkainen (Itämeressä elävä jääkauden jäännelaji, kuuluu äyriäisiin.)
Jäännelaji (Katso relikti)
Jääriite (Katso Jäätyypit)
Jäätalvi (Ajanjakso, jolloin Itämerellä esiintyy jäätä)
Jäätymispiste (Veden lämpötilan laskettua riittävästi alkaa muodostua jäätä)
Jäätyypit (Jäätä voidaan luokitella monin eri perustein)
Kampamaneetit (Yksi eläinkunan pääjakso, osa ulapan eläinplanktonyhteisöä.)
Kaspianhalkoisjalkainen (Kaspianmassiainen. Itämeren tulokaslaji, joka kuuluu äyriäisiin.)
Kasviplanktonlevät (Planktonlevät. Vedessä keijuvat mikrolevät.)
Keskivesi (Vedenkorkeuden pitkäaikainen keskiarvo.)
Kevätjää (Katso Jäätyypit)
Kevätkukinta (Jokakeväinen mikrolevien massaesiintymä.)
Kiintojää (Katso Jäätyypit)
Kilkki (Jääkauden jäännelaji. Kuuluu äyriäisiin.)
Kirjohylje (Hyljelaji, joka elää pohjoisilla merialueilla.)
Klorofylli (Lehtivihreä. Yhteyttämisessä aktiivisia pigmenttejä.)
Kohvajää (Katso Jäätyypit)
Korkeusjärjestelmät (Järjestelmät, joiden suhteen vedenkorkeutta mitataan.)
Korvameduusa (Makroskooppiseen eläinplanktoniin kuuluva onteloeläin.)
Kotilot (Suurin nilviäisiin kuuluva luokka. Osa Itämeren pohjaeläimistöä.)
Kukinta (Katso Leväkukinta)
Kultalevät (Leväryhmä, osa Itämeren kasviplanktonia.)
Kumpuaminen (Veden työntyminen syvemmältä pintakerrokseen.)
Laidunnusketju (Ravintoketju. Kuvaa aineen ja energian kulkua eliöyhteisössä.)
Lautasjää (Katso Jäätyypit)
Lepomuoto (Vaihe, joka auttaa eliötä selviytymään huonoissa olosuhteissa.)
Leväkukinta (Planktonlevien massaesiintymä.)
Levämyrkky (Levien tuottamia yhdisteitä, jotka ovat haitallisia muille eliöille.)
Levärupi (Itämeressä elävä sammaleläin.)
Levävyöhykkeet (Itämeren kalliorantojen levävyöhykkeet.)
Liejuputkimadot (Itämeren vieraslajeja.)
Litoraali (Rantavyöhyke)
Litorinameri (Katso Itämeren vaiheet)
M74-ilmiö (Itämeren lohen lisääntymishäiriö)
Maankohoaminen (Jääkauden jälkeen alkanut maaperän kohoaminen.)
Maininki (Aalto, jonka etenemisnopeus on suurempi kuin tuulen nopeus.)
Makrolevät (Monisoluisia alkeellisia kasveja.)
Marenzelleria (Itämeren tulokaslaji.)
Mareografi (Vedenkorkeuden mittausasema.)
Matomaiset lajit (Pohjaeläimiä)
Meduusa (Osa ulapan eläinplanktonyhteisöä.)
Meiofauna (Makrofaunaa pienempää eläimistöä)
Merentutkimuslaitos (Vuosina 1918-2008 toiminut tutkimuslaitos)
Meriajokas (Itämeren ainoa mereinen siemenkasvi.)
Merihalkoisjalkainen (Merimassiainen. Yksi Itämeren suurimmista äyriäisistä.)
Merijää (Merissä esiintyvä jää, joka on syntynyt merivedestä jäätymällä)
Meripihka (Muinaisten havupuiden pihkaa.)
Merirokko (Itämereen levinnyt äyriäinen.)
Merisavu (Syntyy, kun kylmä ilma ja riittävän lämmin vesi kohtaavat.)
Merivesi (Valtamerten suolaisuus on keskimäärin 35 promillea.)
Merkitsevä aallonkorkeus (Katso Aallonkorkeus)
Meroplankton (Eliöt, joiden elinkaaren vaiheista vain osa on planktisia.)
Mikrobisilmukka (Mikrobien muodostama mikroravintoketju.)
Mikrolevä (Pääasiassa vedessä vapaasti keijuvia hyvin pieniä leviä.)
Miksotrofia (Eliön kyky vaihtaa energianhankintatapaansa.)
Murtovesi (Murtovesi on makean veden ja valtameren veden sekoitusta.)
Nielulevät (Yksisoluisten siimalevien ryhmä, osa Itämeren kasviplanktonia.)
Nitrifikaatio (Reaktio, jossa ammoniumtyppi hapetetaan nitraatiksi)
Nivelmadot (Yksi eläinkunnan pääjaksoista, osa Itämeren pohjaeläimistöä.)
Nodulariini (Nodularia spumigena –sinilevän tuottama myrkky.)
Norppa (Pienikokoinen hyljelaji, joka esiintyy pohjoisilla merialueilla sekä Laatokalla ja Saimaalla)
Näkinpartaislevät (Vesikasveja. Osa Itämeren makroleviä.)
Palaemon elegans (Sirokatkarapu.Itämerestä löydetty vieras laji.)
Panssarilevät (Dinoflagellaatit. Muodostavat suuren osan merten kasviplanktonista.)
Pelagiaali (Ulappa, vapaan veden alue)
Perustuottaja (Autotrofit.Auringon energiaa orgaaniseksi aineeksi sitovat kasvit.)
Petovesikirppu (Itämeren tulokaslaji.)
Piilevät (Yksisoluisia leviä. Muodostavat osan Itämeren kasviplanktonista.)
Piirankaiskultalevät (Yksisoluisia leviä. Muodostavat osan Itämeren kasviplanktonista.)
Pistekuormitus (Kuormitus, joka on peräisin tarkoin määriteltävissä olevista lähteistä.)
Plankton (Vapaassa vedessä keijuvia pieniä kasveja, eläimiä tai mikrobeja.)
Pohja (Eliöyhteisö) (Pohjaeläinten elinympäristö)
Pohjaeläimet (Itämeren pohjilla elävät eläimet.)
Prorocentrum minimum (Panssarisiimaleviin kuuluva Itämeren tulokaslaji.)
Punalevät (Leväryhmä, joka kuuluu makroleviin.)
Pyyhkäisymatka (Katso Aallokko)
Pyöriäinen (nisäkäs) (Hammasvalaisiin kuuluva merinisäkäs.)
Rakkolevä (Isokokoinen monivuotinen ruskolevä.)
Rannat (Itämerta reunustavat hyvin monenlaiset rannat.)
Rantavyöhyke (Litoraali. Ulottuu roiskerajalta syvempään veteen, sinne missä kasvit vielä pystyvät yhteyttämään.)
Rataseläimet (Yksi eläinplanktonin pääryhmistä.)
Ravintoketju (Katso Laidunnusketju)
Rehevöityminen (Kasviravinteiden ylitarjonta johtaa vesialueen rehevöitymiseen)
Relikti (Jäännelaji tai -populaatio.)
Remineralisaatio (Orgaanisten ravinteiden muuttuminen epäorgaaniseen muotoon.)
Ruskolevät (Makroleviin kuuluva leväryhmä.)
Sammaleläimet (Selkärangattomia vesieläimiä.)
Seston (Vedessä keijuva hiukkasmainen aines.)
Silmälevät (Yksisoluisia leviä, osa Itämeren kasviplanktonia.)
Sinileväkukinta (Sinilevien massaesiintymä.)
Sinilevämyrkyt (Sinilevien tuottamia yhdisteitä, jotka ovat haitallisia muille eliöille.)
Sinilevät (Yksi kasviplanktonin leväryhmistä.)
Sisäinen kuormitus (Vesialueen sisäinen ravinteiden noidankehä.)
Sublitoraali (Katso Rantavyöhyke)
Sukkulakotilot (Takakiduskotiloita, joita elää myös Itämeressä.)
Suojelusopimukset (Katso HELCOM)
Suolaisuus (Suolaisuus vaihtelee eri merialueilla.)
Suolavesipulssi (Pohjanmeren veden voimakas sisäänvirtaus ltämereen.)
Suomuviherlevät (Yksisoluisia leviä. Osa Itämeren kasviplanktonia.)
Syanobakteeri (Katso Sinilevät)
Tarttumalevät (Yksisoluisia siimaleviä.)
Teoreettinen keskivesi (Katso Keskivesi)
Termokliini (Vyöhyke, jossa lämpötila muuttuu paljon lyhyellä matkalla.)
Teräsjää (Katso Jäätyypit)
Tiikerikatka (Itämeren tulokaslaji.)
Typenkierto (Tapahtumaketju, jossa typpi muuttaa olomuotoaan.)
Typpi (Tärkein perustuotantoa rajoittava ravinne suurimmassa osassa Itämerta.)
Ulappa (Vapaan veden alue, pinta- ja väliveden vyöhyke, jossa ei kasva suurvesikasveja.)
Vaeltajasimpukka (Itämeren tulokaslaji.)
Valkokatkat (Itämeren jäännelajeja.)
Valuma-alue (Alue, jolta vedet laskevat Itämereen.)
Vedenkorkeus (meri) (Meriveden pinnan korkeus maan suhteen.)
Vedenvaihto (Itämeren vedenvaihto on rajoittunutta.)
Vesikirput (Pieniä äyriäisiä. Itämeren eläinplanktonia.)
Vieraslaji (Itämerelle vieraita, ei-syntyperäisiä, lajeja.)
Viherlevät (Kasvikuntaan kuuluva leväryhmä.)
Villasaksirapu (Itämeren vieraslaji)
Virukset (Alkeistumallisia mikrobeja.)
Yhteyttäminen (Tapahtuma, jossa auringon energia muuttuu kemialliseksi energiaksi.)
Yoldiameri (Katso Itämeren vaiheet)
Äyriäiset (Niveljalkaisten pääjaksoon kuuluvia pohjaeläimiä. Yksi eläinplanktonin pääryhmistä.)
Äyriäisplankton (Yksi eläinplanktonin pääryhmistä)

Muita sanakirjoja