Takajärvi (35.893.1.002)
Takajärvi on keskikokoinen järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on erinomainen.
Järven erityispiirteet
Takajärvi laskee Alajärven, Iso-Munakkaan, Suojärven ja Viralanjärven kautta Kernaalanjärveen. Sieltä se päätyy Hiidenjoen kautta Vanajaveteen. Takajärven veden pintaa ei säännöstellä, joten veden korkeuden vaihtelu johtuu vuotuisesta sateiden määrästä. Valuma-alue on pääosin metsää, pensastoa sekä avointa kangasta (81 %). Järveen laskee 18 uomaa/ojaa joista suurin kuormitus tulee Heinisuonojasta. Järvi on tyypiltään keskikokoinen humusjärvi.
Nykytila ja suojelu
Takajärvi on harvoja Etelä-Suomen kirkasvetisiä järviä, joiden tila on luokiteltu erinomaiseksi.
Sen jälkeen kun 2016 on perustettu Alajärven ja Takajärven suojeluyhdistys, on aloitettu erilaisia säännöllisiä seurantatoimenpiteitä, mm. laskuojien vesinäytteenottoa ja virtaamien mittausta sekä humuspitoisuuden seurantaa, sillä laskuojat tuovat humusta soilta varsinkin Mustaanpohjaan, mikä värjää veden ruskeaksi.
Takajärven vedenlaatua on seurattu vuosina 1966–2022 kaikkiaan 23 näytteenoton avulla. Näytteenottopaikka sijaitsee Kotsaaren pohjoispuolella olevan syvänteen kohdalla. Takajärven vesi on yleisellä tasolla erinomaista eikä siinä ole tapahtunut suuria muutoksia viime vuosikymmeninä. Kokonaisfosforin pitoisuudet ovat vaihdelleet välillä 5–10 μg/l ja Takajärvi on reilusti karujen järvien fosforipitoisuuden raja-arvon (15 μg/l) alapuolella. Kokonaistypen keskimääräisen pitoisuuden osalta järven päällysvesi (1 m) ja alusvesi (17-18 m) ovat vain vähän lievästi rehevän tason yläpuolella (445 μg/l ja 469 μg/l). Hapen kyllästysaste on keskimäärin päällysvedessä 90 % ja alusvedessä 53 %. Hapen kyllästysaste oli maaliskuussa 2019 1 m:ssä 67 % ja 17 m:ssä 36 %. Syyskuussa 2018 vastaavat arvot olivat 100 % ja 28 %. Kotsaaren eteläpuolisen syvänteen 10-11 m hapen määrä on huomattavasti alhaisempi (5-7 %).
Loppukesästä vesi on yleensä vaaleampaa. Näkösyvyys on ollut keskimäärin 2,63 m.
Takajärvessä kasvaa mm. nuottaruohoa, mikä on merkki puhtaasta järvestä. Karulla järvellä viihtyvät myös isokoskelo, kuikat ja telkät.
Lisää viimeaikaisia seurantatuloksia on yhdistyksen kotisivuilla tiedotteissa sekä Facebook-sivuilla. https://alajarvitakajarvi.wordpress.com/category/tutkimukset/
Kesän 2018 aikana tehdyn kasvitutkimuksen aikana havaittiin kahdessa paikassa kanadanvesiruttoa, jonka kasvitutkijat poistivat ja tuhosivat kuivalla maalla. Edellyttää jatkuvaa tarkkailua.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Kesän ja kevään 2019 tehdyn lintukartoituksen (Ari Lehtinen) mukaan havainnot: laulujoutsen, metsähanhi, kanadanhanhi, haapana, tavi, sinisorsa, telkkä, tukkakoskelo, isokoskelo, pyy, kaakkuri, kuikka, sääksi, kurki, rantasipi, kalatiira, naurulokki, kalalokki, selkälokki, harmaalokki, käki, käenpiika, palokärki, käpytikka, pohjantikka, haarapääsky, räystäspääsky, ruokokerttunen, idänuunilintu, pikkusieppo.
Syksyisin Könnönlahdella kesäasukkaat havainneet harmaahaikaran.
Takajärven ja sen rantojen kasveista tehtiin kesällä 2018 kasvillisuuskartoitus (Heini-Marja Hulkko, Hämeen ELY-keskus), jonka tulokset on julkaistu myös yhdistyksen kotisivujen materiaalipankissa.
Löytyi 39 taksonia: kastikka, vehka, viiltosara, jouhisara, pullosara, hapsiluikka, kanadanvesirutto, järvikorte, rantamatara, kurjenmiekka, tummalahnaruoho, rentovihvilä, jouhivihvilä, nuottaruoho, rantayrtti, terttualpi, ranta-alpi, rantakukka, siniheinä, ruskoärviä, ulpukka, pohjanlumme, suomenlumme, suoputki, järviruoko, heinävita, uistinvita, ahvenvita, kurjenjalka, järvisätkin, rantaleinikki, pystykeihonlehti, järvikaisla, korpikaisla, luhtavuohennokka, rantapalpakko, siimapalpakko ja leveäosmankäämi.
Lisäksi kesäasukkaiden havaintona myös veden tuntumassa kasvavat luhtamatara ja purtojuuri, rantaminttu (Suviranta), rantaleinikki (Suviranta) ja maahumala.
Seuraavat kalahavainnot on kerätty yhdistyksen jäseniltä ja järvellä kalastaneilta: Ahven, hauki, särki, muikku, siika, kuore (norssi), lahna (50 vuoden aikana kerran verkossa), kuha (istutettu), salakka, kiiski, made, kivennuoliainen, ruutana.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Loma-asutus on erittäin tiivistä järven ranta-alueilla. Luoteiskulmassa Liinalahdessa on Kanta-Hämeen Hengitys ry:n leirikeskus Suviranta. Lahnalahdessa on Saalem-seurakunnan leirikeskus, Könnönlahdella Kinkoniemessä Etelä-Hämeen sairaanhoitajat ry:n kesämökki ja Hitonsaaren eteläpuolella myös Hattulan kunnan leiri- ja virkistysalue Ahoranta. Lounaisosassa Pyhäniemen alue on merkitty kaavoituksessa retkeily- ja ulkoilualueeksi. Myös Lumiriippa niminen saari on retkeily- ja ulkoilualuetta. Kotsaaren luoteisosa on luonnonsuojelualuetta. Wikipedian mukaan Takajärven rannoilla on n. 150 kesämökkiä ja vain muutama maatila.
Tarut ja tositarinat
Takajärvessä on saari nimeltä Hitonsaari, joka joissakin kartoissa on myös Hitusaaren nimellä. Paikallinen maanviljelijä kertoi 50-luvulla, että saari oli saanut nimensä siitä, että saaren on omistanut mies, joka kiroili kovasti ja käytti usein sanaa hitto. (tarua)
Toinen tarina on, että Hitto olisi jäniksen jumala, josta saari olisi saanut nimensä.
Saaren ulkopuolelta kivikosta on 50-luvulla saatu verkoilla yli kilon painoisia ahvenia.
Järven koilliskulmasta Rievetinlahden ranta-alueelta on löydetty kivikautinen asuinpaikka. Kaakkoisrannalta on löydetty muinaisia viljelyröykkiöitä.
Aiheesta muualla
https://fi.wikipedia.org/wiki/Takajärvi_(järvi_Hattulassa)
https://alajarvitakajarvi.wordpress.com/ (Alajärven ja Takajärven Suojeluyhdistys)
