...t järvikortteen muodostama korteluhta, joka muuttuu rantaan päin mentäessä sara- ja ruoholuhdaksi ja edelleen luhtanevaksi. Luhtaiset suot vaihettuvat väh
Sara- ja ruoholuhdan valtalajeja ovat osmankäämi, pullosara ja kurjenjalka. Lu
2 KiB (221 sanaa) - 11. elokuuta 2015 kello 11.38
...hieskoivu. Vähäistä järven avovesialuetta ympäröi leveäosmankäämivaltainen sara- ja ruoholuhta järven pohjoispäässä, lähes kaikkialla muualla on luhta
953 tavua (133 sanaa) - 11. elokuuta 2015 kello 14.13
...ssa jopa puolet vedenpinnasta on lumpeen- ja ulpukanlehtien peitossa. Myös sara- ja ruoholuhtaa, osmankäämiä ja järviruokoa on laajalti. Rannoilla on t
1 KiB (138 sanaa) - 22. syyskuuta 2011 kello 13.12
|User=SaRa
1 KiB (126 sanaa) - 1. marraskuuta 2025 kello 00.25
...n alle 10 m. Koko järveä ympäröi melko tasaleveä (30 - 50 m) ja yhtenäinen sara - kortevyöhyke.
1 KiB (189 sanaa) - 11. elokuuta 2015 kello 14.42
...leväosmankäämi, myrkkykeiso, pullosara, raate, rantakukka, rantapalpakko, sara sp., suoputki, terttualpi, vehka, lumme ja ulpukka. Kasvillisuuden perustee
1 KiB (168 sanaa) - 22. toukokuuta 2025 kello 12.54
...uonna 2024. Tällöin havaitut lajit olivat järviruoko, palpakko sp., raate, sara sp., lumme ja ulpukka. Järvi voidaan luokitella ulpukkajärveksi (''Nuphar
1 KiB (156 sanaa) - 22. toukokuuta 2025 kello 12.56
...ivat järvikorte, järviruoko, kurjenjalka, pullosara, raate, rantapalpakko, sara sp., suokukka, terttualpi, lumme, uistinvita ja ulpukka.
1 KiB (167 sanaa) - 22. toukokuuta 2025 kello 12.55
Järven rantoja kiertävät sara- ja ruoholuhdat, ja luoteis-, etelä- ja itäkärjissä on laajemmalti paju
2 KiB (236 sanaa) - 7. heinäkuuta 2014 kello 14.50
...leväosmankäämi, pullosara, raate, rantakukka, rantapalpakko, ratamosarpio, sara sp., terttualpi, vehka, kaitapalpakko, lumme, siimapalpakko, ulpukka, nuott
1 KiB (182 sanaa) - 22. toukokuuta 2025 kello 12.54
...elysmaita sekä vanha tanssilava. Järven etelä- ja pohjoisosassa on laajoja sara- ja kortekasvustoja. Pohjoispään saraikko on ruohoa kasvavaa avoluhtaa. L
2 KiB (215 sanaa) - 15. elokuuta 2015 kello 17.59
...akurjenmiekka, myrkkykeiso, pullosara, raate, rantapalpakko, ratamosarpio, sara sp., suokukka, suoputki, terttualpi, vehka, lumme, siimapalpakko, uistinvit
2 KiB (190 sanaa) - 22. toukokuuta 2025 kello 12.53
...urjenjalka, lumme, metsälauha, myrkkykeiso, raate, ranta-alpi, rantakukka, sara sp., suokukka, suoputki, terttualpi, lampisirppisammal, punarahkasammal sek
2 KiB (200 sanaa) - 22. toukokuuta 2025 kello 12.54
...artoituksessa havaitut lajit olivat järvikorte, järviruoko, rantapalpakko, sara sp., terttualpi, lumme ja ulpukka. Vuonna 2002 järvi luokiteltiin kasvieko
2 KiB (223 sanaa) - 22. toukokuuta 2025 kello 12.53
...voisivat olla myös järvessä kasvava saraheinä tai muinainen pähkinäpensas (sara). Järveä on saatettu muinoin kutsua myös Sarajavedeksi, josta olisi muod
2 KiB (288 sanaa) - 27. kesäkuuta 2014 kello 14.32
Järveä ympäröivät ruoko-, sara- ja osmankäämikasvustot.
2 KiB (333 sanaa) - 20. huhtikuuta 2023 kello 12.40
Järven reunoilla kasvaa sara-ja ruoholuhtia, luhtaniittyjä sekä pensaikkoja ja rantoja kiertää koivu
3 KiB (426 sanaa) - 10. kesäkuuta 2014 kello 15.10
...evästi hapanta, ravinteikasta ja vähähappista. Ruohikkoisen järven korte-, sara- ja ruoholuhtia niitettiin ennen karjan ruuaksi.
4 KiB (548 sanaa) - 3. heinäkuuta 2014 kello 21.01
...a, nuokkuhelmikkä, kaarlenvaltikka, mesiangervo, riidenlieko, kurjenjalka, sara (pullosara), metsäkastikka, suokorte, variksenmarja, metsäimarre, korpi-
5 KiB (609 sanaa) - 3. heinäkuuta 2013 kello 14.14
...ilää, ulpukkaa, osmankäämiä, järvikaislaa ja lampisirppisammalta. Sara- ja sara-kurjenjalkaluhtia esiintyy yleisesti rantaviivan tuntumassa, mutta laajimma
10 KiB (1 319 sanaa) - 22. elokuuta 2024 kello 10.18
