Keskustelu:Vesistöjen kunnostus
Keskustelupalsta on erityisesti tarkoitettu kaikille kunnostushankkeiden parissa toimineille tai niitä suunnitteleville. Ihanteellista on, jos kokeneemmat kunnostajat voivat jakaa tietojaan ja kokemuksiaan ja näin auttaa aloittelevia vesistökunnostajia. Myös vesistökunnostusverkoston asiantuntijat osallistuvat keskusteluun tarvittaessa ja mahdollisuuksiensa mukaan.
Jos sinulla on kiireistä asiaa vesistöjen kunnostuksesta ole ystävällinen ja ota yhteyttä oman alueesi ELY-keskukseen.
Sinun täytyy kirjautua Järvi-meriwikiin, jotta voit osallistua keskusteluun.
Sisältö
Ketjun otsikko | Vastauksia | Viimeksi muokattu |
---|---|---|
Aurinko tai tuulivoimalla toimiva ilmastin järvi käyttöön | 0 | 11. kesäkuuta 2012 kello 22.44 |
Vesijättömaan happamoittava vaikutus | 3 | 6. helmikuuta 2012 kello 11.01 |
Ensimmäinen sivu |
Edellinen sivu |
Seuraava sivu |
Viimeinen sivu |
Aurinko tai tuulivoimalla toimiva ilmastin järvi käyttöön
Hei
Hahmottelin talvipuhteena yksinkertaisen aurinko tai tuulivoimalla toimivan ilmastimen. Sen verran tein laskeskelmia, että toimivan ja vaikutuksia aikaansaavan version materiaalikustannukset lähtevät n.4000 eurosta ylöspäin. Laite on periaatteeltaan hyvin yksinkertainen ja samaa menetelmää käytetään kalanviljelyssä kierrätetyn veden ilmastamiseen. Aurinkopaneleilla laite toimii ainoastaan kesäaikaan, mutta pienellä tuulivoimalalla varusteltuna se voi toimia myös talvella.
Jos joku haluaa tuota kokeilla niin annan tarvittaessa lisätietoa erilaisista laite ja virtalähde mahdollisuuksista sekä niiden mitoituksista.
Kuvasta poiketen veden otto ja takaisin ohjaaminen kannatta tehdä eri vesikerroksiin jottei kirrätettäisi samaa vettä. Lisäksi tuohon voi tarvittaessa laittaa happi buustin, niin saa mahdollisuuden tarvittaessa paluuveden ylikyllästämiseen.
Piirroskuva Laitteesta: http://www.jarviwiki.fi/wiki/Tiedosto:Ilmastin_2012.png#file
Vesijättömaan happamoittava vaikutus
Lapinjoki on yksi Suomen päävesistöistä, jonka nykytila estää vaelluskalojen nousun merestä. Vedenoton takia Saarnijärven vesiala on pienentynyt 175 ha vajaaseen 60 ha ja näin muodostunut yli 100 ha vesijättömaa happamoittaa Lapinjoen vesistön Sammallahdesta Olkiluotoon asti vuosittain. Saarnijärven pohja kun on entinen merenpohja, eikä ole kovin yllättävää, että pohjasedimentti koostuu rikkipitoisista kerrostumista, jotka hapettuessaan muodostavat rikkihappoa. Pohjapadon palauttamista pitää kiirehtiä, tuntuu siltä, että rikkipitoisia kerrostumia riittää, eikä sedimenttien happamoittava vaikutus ole mihinkään katoamassa. Lapinjoen vedenottoa on korvattu 1960 -luvulta lähtien ensin tunnelilla Eurajoesta ja nyt lisäksi Köyliönjoesta ja johtoputkella Kokemäenjoesta. Lapinjoen vesistössä on jo rakennettu aikaisemmin pohjapatoja säännösteltyihin järviin, Narvijärveen ja Koskeljärveen. Saarnijärveen ei ole pohjapatoa rakennettu.
Hei,
Kiitos kysymyksestäsi! Paras asiantuntemus tapauksesta löytyy alueesi, eli Varsinais-Suomen, ELY-keskuksesta. Neuvon sinua ottamaan yhteyttä sieltä järvikunnostuksen yhdyshenkilöön Ari Sallmeniin (ari.sallmen(a)ely-keskus.fi, p. 0400 740 129). Tarvittaessa voitte esimerkiksi sopia, että hän tulee paikalle katsomaan tilannetta.
Ystävällisin terveisin Maria Arola/SYKE
Hei,
Vaikka äkkiseltään Saarnijärven kunnostus vaikuttaisikin oikean suuntaiselta toiminnalta, tarkottaisiko se ehkä sitä, että tällainen vesijättömaa voitaisiin peittää vedellä, vesijättömaahan on jo hapettunutta erittäin hapanta sulfaattisavea. Vedenpinnan vaihteluväli on nykyisin neljä metriä, melkein kaksi metriä enemmän kuin ennen pohjapadon räjäyttämistä, eli Saarnijärven tulviminen on lisääntynyt ja toistuu nykyisin kaksi kertaa vuodessa, mistä seuraa, että rikkihappoa huuhtoutuu enemmän alajuoksuun. Sulfidisaven hapettaminen pitäisi kuitenkin keskeyttää, eli pohjapadon palauttaminen olisi välttämätöntä. Otan yhteyttä Turkuun.
Ystävällisin terveisin Jouni Aro
Tästä järvestä lienee siis kyse: Saarnijärvi (33.002.1.006) (tiedoksi siis muille keskustelupalstaa seuraaville).
Ensimmäinen sivu |
Edellinen sivu |
Seuraava sivu |
Viimeinen sivu |