Sorsavesi (04.263.1.001)

{{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä -->

==Järven erityispiirteet==
Sorsavesi on Vuoksen vesistön järvi Pohjois- ja Etelä-Savon maakunnissa. Järven pinta-ala on 55,0 km², Suomen järvien pinta-alatilastossa se on sijalla 73. Keskisyvyys on 9,6 m ja suurin syvyys 62 m.

Valuma-alueen pinta-ala on järvi mukaan lukien 450 km², josta vettä on 21,2 %. Yli puolet tulovirtaamasta valuu Sorsaveteen Kuvansista, jonka valuma-alue on 246 km². 

Saaria on runsaasti, suurin on Niittysalo (160 ha).

[[tiedosto:sorsavesi9.jpg|496px]]

Sorsavesi

==Vedenkorkeus ja virtaama==
Sorsaveden vedenkorkeutta on mitattu vuodesta 1911. Keskivedenkorkeus on tämän jakson aikana ollut NN+97,85 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 55 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut NN+98,50 m (toukokuussa 1982) ja alin NN+96,71 m (maaliskuussa 1942), joten äärivaihtelu on ollut 179 cm.

Virtaamahavaintoja on järven luusuasta vuodesta 1988 lähtien. Keskivirtaama on ollut 3,7 m3/s, keskiylivirtaama 9,5 m3/s ja keskialivirtaama 0,15 m3/s.

==Säännöstely==
Sorsavettä on säännöstelty vuodesta 1938, nykyinen lupa on vuodelta 1992. Ennen nykyisen luvan voimaantuloa ei varsinaisia säännöstelyrajoja ollut. Kuopion lääninhallituksen vuonna1946 myöntämässä, vesioikeuden vuonna 1976 kumoamassa uittosäännössä oli kuitenkin ollut lupaehto, jonka mukaan Sorsaveden vesipintaa ei saanut tulvalla padottaa veden luonnollista korkeutta ylemmäksi. Keskiveden vallitessa oli ollut sallittua pitää vedenkorkeus padon yläpuolella korkeudessa N60+ 98,23 m (NN+ 98,04 m).

Sorsaveden säännöstelyn tarkoituksena on vesivoimantuotannon lisääminen Sorsakosken  voimalaitoksilla(Ylä-Sorsa ja Ala-Sorsa). Voimalaitosten välillä on Välimereksi kutsuttu voimalaitosallas. Säännöstelyluvan nykyinen haltija on Savon Voima Oyj. Yläkosken voimalaitoksen rakennusvirtaama on 9 m3/s, putouskorkeus 9 metriä ja vuosittain tuotetun energian määrä keskimäärin 1,8 GWh. Alakosken voimalaitoksen rakennusvirtaama on niin ikään 9 m3/s, putouskorkeus 11 m ja vuosittain tuotetun energian määrä keskimäärin 2,2 GWh.

{| class="wikitable"
|-
! Sorsavesi !!
|-
| Säännöstelyn aloitus || 1938
|-
| Säännöstelyn tavoitteet || Tulvasuojelu, voimatalous
|-
| Säännöstelyn luvanhaltija || Savon Voima Oyj
|-
| Luvan mukainen säännöstelyväli || 0,65 m
|-
| Koko vuoden vedenkorkeuden vaihtelu keskimäärin || 0,55 m
|-
| Säännöstelyn yläraja || N60 +98,20 m
|-
| Säännöstelyn yläraja kesäkuukausina || N60 +98,30 m
|-
| Säännöstelyn alaraja || N60 +97,90 m
|}

==Nykytila ja suojelu==
Sorsaveden saaristo kuuluu [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Sorsaveden_saaristo(6591) Natura 2000 rantojensuojeluohjelmaan]. Järven vedenlaatu on erittäin hyvä ja vesi on lähes luonnontilainen. Vesi on kirkasta, humuspitoisuus on vähäistä ja pintavesi on laadultaan erinomaista.

Sorsaveden maisemalle on tyypillistä runsas saarisuus, korkeat kallioseinämät ja louhikkoiset rannat. Alueella on monia huomattavan korkeita jyrkänteitä ja kalliopaljastumia.

[[tiedosto:kuvajalahti.jpg|496px]]

Jylhä kallioseinämä Kuvajalahdella.

[[tiedosto:kuvaja2.jpg|496px]]

Maisema Kuvajalahdelta.

[[tiedosto:sorsavesi6.jpg|496px]]

Tyypillinen karun kallioinen mäntysaari Sorsavedeltä.

[[tiedosto:sorsavesi4.jpg|496px]]

Louhikkoista saaren rantaa.

[[tiedosto:mustal22.jpg|496px]]

Mustalahdella kohoaa suoraan järvestä jylhiä kallioseinämiä

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==
Sorsaveteen on istutettu kuhaa, järvilohta, järvitaimenta sekä planktonsiikaa. Järven muikkukanta on melko vahva ja sitä pyydetäänkin aktiivisesti nuottaamalla.

Sorsavedellä elelee kohtalainen rapukanta.

Sorsavedellä liikkuessa kohtaa mitä todennäköisimmin kuikan. Järvellä tapaa myös mm.joutsenia, kurkia, selkälokkeja ja sinisorsia. Järvellä on useita majavan pesiä. Saaristossa saattaa toisinaan törmätä myös hirviin ja minkkeihin.

Sorsaveden rannat ovat pääosin kankaita ja kalliomänniköitä. Saaristossa on myös lukuisia pienialaisia lehmusmetsiköitä. Herralanlahdessa on kasvistollisesti edustava kivikko, jossa kasvaa mm. hajuheinä, haisukurjenpolvi ja lehtopalsami.

==Asutus ja vesistön käyttötavat==
Sorsaveden saaristo on harvaan rakennettua. Järven laidoilla on jonkin verran maataloutta, mutta hajakuormitus on vähäistä. Järvellä on huomattava merkitys alueelle niin kalastuksen, metsästyksen kuin retkeilynkin kannalta.

Sorsaveden kaakkoiskulmalla sijaitsee Sorsakosken taajama. Sorsakosken suulla on 1800-luvun lopulla perustettu entinen Hackmanin terästehdas. Nykyään toiminta on Iittala oyj:n omistuksessa.

Sorsaveden halkaisee Suonenjoelta Paasvedeltä Sorsakoskelle menevä venereitti. Reitillä Sorsaveden ja Kuvansin erottaa kapea Kilpikoski. Koskea perattiin 1800-luvulla, kun Haapakosken ja Sorsakosken välille rakennettiin veneväylä. Kuvansin ja Paasveden välissä on Kuivataipaleen museokanava.

[[tiedosto:kilpikoski3.jpg|496px]]

Rauhallisesti virtaava Kilpikoski yhdistää Sorsaveden ja Kuvansin

==Tarut ja tositarinat==
Sorsavedellä Ukkokivi-nimisessä saaressa on todennäköisesti kalliomaalaus suuren siirtolohkareen kyljessä. Maalaus sijaitsee järven pohjoisosassa noin 100 m korkeudella.

==Aiheesta muualla==
Selvitys Pohjois-Savon säännöstellyistä järvistä [https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/45038/PSAra2_2008.pdf?sequence=1 https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/45038/PSAra2_2008.pdf?sequence=1]

[[Luokka:Säännöstellyt järvet]]

[http://www.geologinenseura.fi/geologi-lehti/6-2014/Geologi_6_2014_vesistot.pdf Vesistöjen kehitys Suonenjoen-Leppävirran välisellä vedenjakajaalueella jääkauden jälkeen]

[[tiedosto:sorsavesi222.jpg|496px]]

Heinäkuinen auringonlasku Sorsavedellä