Lähdekoodi sivulle Vesirutto

__NOTOC__{{Excerpt|Kanadanvesirutto on Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva vieraslaji, jota esiintyy Suomen sisävesissä. Vesirutto voi tietyissä oloissa runsastua nopeasti ja aiheuttaa muutoksia vesistön ekosysteemissä.}}
<onlyinclude>{{JwHighlight
|1=Vesiruttohavainnot vuonna {{#time: Y|now }}
|2=<div style="border: 1px solid var(--jw-color-thinline);"><div style="height: 666px;">{{#widget:Ol10AnyObsMap|obsQuery=[[ObsCode::elodea]][[Vuosi::{{#time: Y|now }}]]|days=-1|height=100%|base=mmlTausta|zoom=5|obstypebar=no|lat=65}}</div>{{Karttojen ohje}}</div>
|3=<h3>Vesiruttoa voi esiintyä lähes koko Suomessa</h3>
|4=<p>Kartalla näkyy kaikki havainnot vesirutosta tai sen puuttumisesta vuonna {{#time: Y|now }}.</p>
<h4>Vesirutto</h4>
{{MapCircle|bg=#ffffff|border=#e6e6e6|text=Ei vesiruttoa}}<br />
{{MapCircle|bg=#008000|border=#e6e6e6|text=Hieman vesiruttoa}}<br />
{{MapCircle|bg=#ffa500|border=#e6e6e6|text=Runsaasti vesiruttoa}}<br />
{{MapCircle|bg=#ff0000|border=#e6e6e6|text=Erittäin runsaasti vesiruttoa}}<br />
<br />
<h4>Havaintopaikan ylläpitäjä</h4>
<p>Järvi-meriwikissä on havaintoja vesirutosta pääosin kansalaisilta, mutta myös jonkin verran tutkijoilta, jotka ovat kartoittaneet vesiruton levinneisyyttä.</p>
{{MapCircle|bg=#ffffff|border=#b34733|text={{int:Jw-Viranomainen}}}}<br />
{{MapCircle|bg=#ffffff|border=#F3A44C|text={{int:Jw-Asiantuntija}}}}<br />
{{MapCircle|bg=#ffffff|border=#575756|text={{int:Jw-Kokenut käyttäjä}}}}<br />
{{MapCircle|bg=#ffffff|border=#e4e3de|text={{int:Jw-Käyttäjä}}}}<br />
<br />
|5=[[Vesirutto/Arkisto|Katso aiempien vuosien havaintoja vesirutto-arkistossa]]
}}</onlyinclude>

==Uusimmat valokuvan sisältävät havainnot==
{{#ask: [[Havainto::+]][[Seuranta::!Testiseuranta]][[ObsCode::elodea]][[Image::+]]|mainlabel=- |?Päivämäärä#ISO |?Display_{{int:Lang}} |?Image#- |?SiteID#- |?Ylläpito#- |intro=<div class="row row-eq-height d-flex jw-card-columns p-2"> |outro=</div> |format=template |manysep=, |template=Ask/UudetHavainnotCols3|sort=Päivämäärä |order=descending |limit={{{Limit|6}}} |searchlabel= }}
{{JwHighlightFooter|1=[https://www.jarviwiki.fi/havaintolahetti Tallenna oma havaintosi Havaintolähetillä]}}

==Lajikuvaus ja esiintyminen==
[[Tiedosto:Vesiruttoa kädessä.png|thumb|250px|Vesiruttoa kädessä.]]
Kanadanvesirutto eli vesirutto (''Elodea canadensis'') on kilpukkakasveihin (Hydrocharitaceae) kuuluva uposkasvi, joka tuotiin Pohjois-Amerikasta vuonna 1836 Irlantiin, josta se levisi laajalle Eurooppaan<ref>(Simpson 1984)</ref>.

Suomeen laji saapui Helsingin yliopiston kasvitieteelliseen puutarhaan professori Fredrik Elfvingin hankkimana vuonna 1884<ref>(Hintikka 1917)</ref>. Todennäköisesti laji on kuitenkin levinnyt Suomeen useita kertoja<ref>(Huotari et al. 2011)</ref>.

Kanadanvesiruton levinneisyys kattaa nykyisin Etelä- ja Keski-Suomen, minkä lisäksi erillisesiintymiä on Lapissa ja Koillismaalla<ref>(Lahtinen & Lampi, 2010)</ref>, sekä merialueilla Suomenlahdella, Porin edustalla ja Perämerellä<ref>(Ljungberg et al. 2011) ([http://www.luomus.fi/kasviatlas/maps.php?taxon=43823&year=2010 Kasviatlas 2010])</ref>.

Kanadanvesiruttoa luonnehtii nopea kasvu ja lisääntyminen, joka tapahtuu kasvullisesti. Euroopassa kasvista esiintyy vain emikasveja. Se katkeaa helposti ja kykenee lisääntymään hyvinkin pienistä verson osista<ref>(Barrat-Segretain et al. 1998)</ref>.

Verson osat voivat kellua ja kulkeutua aallokon, virran, kalanpyydysten, veneiden tai lintujen mukana uudelle kasvupaikalle ja juurtua nopeasti<ref>(Johnstone, 1985)</ref>. Varsinkin suuret massakasvustot irtoavat usein pohjasta ja nousevat pintaan.

Kanadanvesirutto viihtyy emäksisissä ja runsasravinteisissa matalissa järvissä ja lahdissa sekä hitaasti virtaavissa joissa. Tyypillisin kasvusyvyys kanadanvesirutolle on 0,5–3 metriä, kirkkaissa järvissä jopa syvempi<ref>(Hämet-Ahti et al. 1998)</ref>.

==Kanadanvesiruton tunnistaminen==
[[Tiedosto:Vesiruttoa-paperilla.png|thumb|250px|Vesiruton lehdet ovat läpikuultavia ja pyöreäkärkisiä.]]
Kanadanvesirutto on väriltään tummanvihreä, noin 30–200 cm pituiseksi kasvava rantojen uposkasvi. Se kasvaa kärjistään ja haaroo runsaasti. Lehdet ovat läpikuultavia, pehmeitä, pyöreäkärkisiä ja laidoiltaan hienosahaisia. Lehdet kasvavat kolmen kiehkuroina varren ympärillä. Kukkiessaan valkoiset kukat ulottuvat vedenpinnan yläpuolelle, mutta kukkiminen on melko harvinaista.

==Vesiruton vaikutukset==
[[Tiedosto:Vesiruttoa haravassa.png|thumb|250px|Vesiruton massaesiintymä.]]
Vesirutto on yksi sisävesiemme haitallisista vieraslajeista [http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/ymparisto/luonnonmonimuotoisuus/vieraslajit.html kansallisessa vieraslajistrategiassamme].

Vesiruton massaesiintymät voivat aiheuttaa muutoksia järven ekosysteemissä. Vesirutto voi syrjäyttää herkempiä vesikasveja<ref>(Rørslett et al. 1986)</ref>. Massakasvustojen aiheuttamat happipitoisuuden ja pH:n rajut vaihtelut voivat vaikuttaa negatiivisesti rapuihin, kaloihin ja eläinplanktoniin<ref>(Hessen et. al. 2004)</ref>.

Toisaalta pohjaeläinten on havaittu hyötyvän kasvustoista predaation vähenemisen ja lisääntyneiden piilopaikkojen myötä<ref>(Kornijow & Kairesalo 1994)</ref>. Monet vesilinnut (joutsen, haapana, tavi) käyttävät mielellään vesiruttoa ravinnokseen<ref>(Väänänen & Nummi 2003)</ref>.

Massaesiintymät saattavat vaikeuttaa järvien käyttöä, koska umpeenkasvu voi estää esimerkiksi veneilyn.

==Vesiruton torjunta==
Vesiruton mekaaninen poistaminen on osoittautunut vaikeaksi yleisimmin käytetyillä tekniikoilla (niitto, raivausnuottaus), mutta pienialaisia uimarantoja voidaan siten pitää puhtaina. Suomen oloihin sopivaa biologista torjuntamenetelmää ei ole ja torjunta-aineita ei vesiympäristössä saa käyttää.

Vesistöön joutuvan kuormituksen vähentäminen on omalta osaltaan hyvä tapa rajoittaa vesiruton massakasvustoja, mutta tärkeintä olisi estää vesiruton leviäminen; veneiden, venetrailereiden ja kalapyydysten puhtauteen on syytä kiinnittää huomiota alueilla, jossa kasvia ei vielä esiinny.

==Kiehkuravesirutto==
Suomesta löytyi vuonna 2021 toinenkin hyvin samankaltainen vesiruttolaji, haitallinen vieraslaji kiehkuravesirutto (''Elodea nuttallii'').<ref>Vähämäki, Hannu: [https://yle.fi/uutiset/3-12004356 Suomessa uutta, haitallista vesiruttoa löytyi paimiolaisesta lammesta – kasvin epäillään olevan peräisin akvaariosta.] Yle</ref>

==Aiheesta muualla==
* [http://www.luomus.fi/kasviatlas/maps.php?taxon=43823&year=2010 Kanadanvesiruton levinneisyystiedot] (Kasviatlas)
* [http://www.nobanis.org/files/factsheets/Elodea.pdf Invasive Alien Species Fact Sheet, Elodea canadensis] (NOBANIS, englanniksi)
* [http://www.mmm.fi/attachments/mmm/julkaisut/tyoryhmamuistiot/newfolder_25/5xXyg8NtA/trm2011_2.pdf Ehdotus kansalliseksi vieraslajistrategiaksi] (Maa- ja metsätalousministeriö)
* [http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=388501&lan=fi&clan=fi Tiedote: Kansalaisten vesiruttohavaintoja kerätään Järvi-meriwikin avulla] (Syke 4.7.2011)
* [http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=274563&lan=fi Uposkasvien runsastumisesta 2000-luvun alussa] (Syke)

==Lähteet==
<div style="font-size: 90%;">
* '''Barrat-Segretain, M.H., Bornette G., Hering-Vilas-Boas, A. 1998.''' Comparative abilities of vegetative regeneration among aquatic plants growing in disturbed habitats. Aquatic Botany 60: 201–211.
* '''Hessen D.O., Skurdal J. & Braathen J.E. 2004.''' Plant exclusion of a herbivore: crayfish population decline caused by an invading waterweed. Biological Invasions 6:133-140.
* '''Hintikka, T. J. 1917.''' Kanadalaisesta vesirutosta ja sen levenemisestä Euroopassa, eritoten Suomessa. Luonnon Ystävä 21: 77–90.
* '''Huotari T., Korpelainen H., Leskinen E. & Kostamo K. 2011.''' Population genetics of the invasive water weed Elodea canadensis in Finnish waterways. Plant. Syst. Evol. 294: 27-37.
* '''Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. 1998.''' Retkeilykasvio. 4. painos. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. 656 p.
* '''Johnstone, I.M. 1985.''' The role of recreational boat traffic in interlake dispersal of macrophytes: a New Zealand Case Study. Journal of Environmental Management 20: 263-279.
* '''Kornijow R. & Kairesalo T. 1994.''' Elodea canadensis sustains rich environment for macroinvertebrates. Verh. Internat. Verein. Limnol. 25: 2270-2275.
* '''Lampinen, R. & Lahti, T. 2010: Kasviatlas 2009.''' Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. http://www.luomus.fi/kasviatlas.
* '''Ljungberg, R., Pikkarainen A., Lehtiniemi M. & Urho L. 2011.''' Vieraslajien havaitseminen Suomen merialueen seurannoissa. Suomen Ympäristö 10/2011. 68 s.
* '''Rørslett, B., Berge, D. & Johansen S.W. 1986.''' Lake enrichment by submergent macrophytes: a Norwegian whole-lake experience with Elodea canadensis. Aquatic Botany 26: 325–340.
* '''Simpson, DA. 1984.''' A short history of the introduction and spread of Elodea Michx. In the British Isles. Watsonia 15:1–9.
* '''Väänänen,V-M. ja Nummi P. 2003.''' Puolisukeltajasorsien ravinto rehevillä vesillä. Suomen Riista 49:7–16.
</div>

===Viitteet===
<references/>

[[Luokka:Vesikasvit]][[Luokka:Asiantuntijan ylläpitämä]][[Luokka:Havaintotyyppi]][[Lang::fi| ]]