Lähdekoodi sivulle Vesirutto

__NOTOC__{{Ingressilaatikko|Vesirutto tai kanadanvesirutto on pohjoisamerikkalainen vieraslaji, jota esiintyy Suomen sisävesissä. Vesirutto voi tietyissä oloissa runsastua erittäin nopeasti ja aiheuttaa muutoksia vesistön ekosysteemissä.}}
<div class="left-66">{{Laatikko|Sisältö=<h2 class="first">Havaintopaikat ja tuoreet havainnot (100 päivää)</h2>{{Käyttäjäryhmät}}{{#widget:Ol3AnyObsMap|siteQuery=[[Luokka:Vesiruton havaintopaikka]]|obsQuery=[[Tyyppi::Vesirutto]]|height=625|id=elodeamap|lang={{int:lang}}|base=mmlTausta|zoom=5|days=100}}}}
</div>
<div class="right-33">
{{Uusimmat havainnot laatikko|Search=[[obsCode::elodea]]|Limit=3}}
{{Laatikko2|Sisältö={{#ask: [[Havainto::+]][[Seuranta::!Testiseuranta]][[ObsCode::elodea]][[ImageCaption::+]][[Image::+]][[SiteName::+]]
|mainlabel=-
|?Image
|?ImageCaption
|?SiteName
|format=gallery
|widths=188
|heights=188
|imageproperty=Image
|captionproperty=ImageCaption
|redirects=SiteName
|autocaptions=no
|widget=slideshow
|navigation=auto
|order=random
|Xoverlay=yes
|class=
|searchlabel=
}}}}</div>
{{JwClear|left}}
==Lajikuvaus ja esiintyminen==

Kanadanvesirutto ''(Elodea canadensis)'' on kilpukkoihin ''(Hydrocharitaceae)'' kuuluva uposkasvi, joka tuotiin Pohjois-Amerikasta vuonna 1836 Irlantiin, josta se levisi laajalle Eurooppaan <span class="kuvateksti">(Simpson 1984)</span>. 

<div style="float: right;"><span class="imagethumb">[[Tiedosto:Vesiruttoa kädessä.png|192px]]</span></div>
Suomeen laji saapui Helsingin yliopiston kasvitieteelliseen puutarhaan professori Fredrik Elfvingin hankkimana vuonna 1884 <span class="kuvateksti">(Hintikka 1917)</span>. Todennäköisesti laji on kuitenkin levinnyt Suomeen useita kertoja <span class="kuvateksti">(Huotari et al. 2011)</span>. 

Vesiruton levinneisyys kattaa nykyisin Etelä- ja Keski-Suomen, minkä lisäksi erillisesiintymiä on Lapissa ja Koillismaalla <span class="kuvateksti">(Lahtinen & Lampi, 2010)</span>, sekä merialueilla Suomenlahdella, Porin edustalla ja Perämerellä <span class="kuvateksti">(Ljungberg et al. 2011) ([http://www.luomus.fi/kasviatlas/maps.php?taxon=43823&year=2010 Kasviatlas 2010])</span>. 

Vesiruttoa luonnehtii nopea kasvu ja lisääntyminen, joka tapahtuu kasvullisesti. Euroopassa kasvista esiintyy vain emikasveja. Vesirutto katkeaa helposti ja kykenee lisääntymään hyvinkin pienistä verson osista <span class="kuvateksti">(Barrat-Segretain et al. 1998)</span>. 

Verson osat voivat kellua ja kulkeutua aallokon, virran, kalanpyydysten, veneiden tai lintujen mukana uudelle kasvupaikalle ja juurtua nopeasti <span class="kuvateksti">(Johnstone, 1985)</span>. Varsinkin suuret massakasvustot irtoavat usein pohjasta ja nousevat pintaan.
 
Vesirutto viihtyy emäksisissä ja runsasravinteisissa matalissa järvissä ja lahdissa sekä hitaasti virtaavissa joissa. Tyypillisin kasvusyvyys vesirutolle on 0,5-3 metriä, kirkkaissa järvissä jopa syvempi <span class="kuvateksti">(Hämet-Ahti et al. 1998)</span>.

==Vesiruton vaikutukset==
<div style="float: right;"><span class="imagethumb">[[Tiedosto:Vesiruttoa haravassa.png|192px|Vesiruton massaesiintymä]]</span><br /><p class="kuvateksti" style="text-align: right;">Vesiruton massaesiintymä</p></div>
Vesirutto on yksi sisävesiemme haitallisista vieraslajeista  [http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/ymparisto/luonnonmonimuotoisuus/vieraslajit.html kansallisessa vieraslajistrategiassamme].

Vesiruton massaesiintymät voivat aiheuttaa muutoksia järven ekosysteemissä. Vesirutto voi syrjäyttää herkempiä vesikasveja <span class="kuvateksti">(Rørslett et al. 1986)</span>. Massakasvustojen aiheuttamat happipitoisuuden ja pH:n rajut vaihtelut voivat vaikuttaa negatiivisesti rapuihin, kaloihin ja eläinplanktoniin <span class="kuvateksti">(Hessen et. al. 2004)</span>. 

Toisaalta pohjaeläinten on havaittu hyötyvän kasvustoista predaation vähenemisen ja lisääntyneiden piilopaikkojen myötä <span class="kuvateksti">(Kornijow & Kairesalo 1994)</span>. Monet vesilinnut (joutsen, haapana, tavi) käyttävät mielellään vesiruttoa ravinnokseen <span class="kuvateksti">(Väänänen & Nummi 2003)</span>. 

Massaesiintymät saattavat vaikeuttaa järvien käyttöä, koska umpeenkasvu voi estää esimerkiksi veneilyn.

==Vesiruton torjunta==

Vesiruton mekaaninen poistaminen on osoittautunut vaikeaksi yleisimmin käytetyillä tekniikoilla (niitto, raivausnuottaus), mutta pienialaisia uimarantoja voidaan siten pitää puhtaina. Suomen oloihin sopivaa biologista torjuntamenetelmää ei ole ja torjunta-aineita ei vesiympäristössä saa käyttää. 

Vesistöön joutuvan kuormituksen vähentäminen on omalta osaltaan hyvä tapa rajoittaa vesiruton massakasvustoja, mutta tärkeintä olisi estää vesiruton leviäminen; veneiden, venetrailereiden ja kalapyydysten puhtauteen on syytä kiinnittää huomiota alueilla, jossa kasvia ei vielä esiinny.

==Vesiruton tunnistaminen==
<div style="float: right;"><span class="imagethumb">[[Tiedosto:Vesiruttoa-paperilla.png|192px|Vesiruton lehdet ovat läpikuultavia ja pyöreäkärkisiä]]</span><br /><p class="kuvateksti" style="text-align: right;">Vesiruton lehdet ovat läpikuultavia<br />ja pyöreäkärkisiä.</p></div>
Vesirutto on väriltään tummanvihreä, noin 30-200 cm pituiseksi kasvava rantojen uposkasvi. Se kasvaa kärjistään ja haaroo runsaasti. Lehdet ovat läpikuultavia, pehmeitä, pyöreäkärkisiä ja laidoiltaan hienosahaisia. Lehdet kasvavat kolmen kiehkuroina varren ympärillä. Kukkiessaan valkoiset kukat ulottuvat veden pinnan yläpuolelle, mutta kukkiminen on melko harvinaista.

==Aiheesta muualla==

* [http://www.luomus.fi/kasviatlas/maps.php?taxon=43823&year=2010 Kanadanvesiruton levinneisyystiedot] (Kasviatlas)

* [http://www.nobanis.org/files/factsheets/Elodea.pdf Invasive Alien Species Fact Sheet, Elodea canadensis] (NOBANIS, englanniksi)

* [http://www.mmm.fi/attachments/mmm/julkaisut/tyoryhmamuistiot/newfolder_25/5xXyg8NtA/trm2011_2.pdf Ehdotus kansalliseksi vieraslajistrategiaksi] (Maa- ja metsätalousministeriö)

* [http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=388501&lan=fi&clan=fi Tiedote: Kansalaisten vesiruttohavaintoja kerätään Järvi-meriwikin avulla] (SYKE 4.7.2011)

* [http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=274563&lan=fi Uposkasvien runsastumisesta 2000-luvun alussa] (SYKE)

==Lähteet==

<div style="font-size: 90%;">
'''Barrat-Segretain, M.H., Bornette G., Hering-Vilas-Boas, A. 1998.''' Comparative abilities of vegetative regeneration among aquatic plants growing in disturbed habitats. Aquatic Botany 60: 201-211. 

'''Hessen D.O., Skurdal J. & Braathen J.E. 2004.''' Plant exclusion of a herbivore: crayfish population decline caused by an invading waterweed. Biological Invasions 6:133-140.

'''Hintikka, T. J. 1917.''' Kanadalaisesta vesirutosta ja sen levenemisestä Euroopassa, eritoten Suomessa. Luonnon Ystävä 21: 77-90.

'''Huotari T., Korpelainen H., Leskinen E. & Kostamo K. 2011.''' Population genetics of the invasive water weed  Elodea canadensis in Finnish waterways. Plant. Syst. Evol. 294: 27-37.

'''Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. 1998.''' Retkeilykasvio. 4. painos. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. 656 p. 

'''Johnstone, I.M. 1985.''' The role of recreational boat traffic in interlake dispersal of macrophytes: a New Zealand Case Study. Journal of Environmental Management 20: 263-279. 

'''Kornijow R. & Kairesalo T. 1994.''' Elodea canadensis sustains rich environment for macroinvertebrates. Verh. Internat. Verein. Limnol. 25: 2270-2275.
	
'''Lampinen, R. & Lahti, T. 2010: Kasviatlas 2009.''' Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. http://www.luomus.fi/kasviatlas.

'''Ljungberg, R., Pikkarainen A., Lehtiniemi M. & Urho L. 2011.'''  Vieraslajien havaitseminen Suomen merialueen seurannoissa. Suomen Ympäristö 10/2011. 68 s. 

'''Rørslett, B., Berge, D. & Johansen S.W. 1986.''' Lake enrichment by submergent macrophytes: a Norwegian whole-lake experience with Elodea canadensis. Aquatic Botany 26: 325-340. 

'''Simpson, DA. 1984.''' A short history of the introduction and spread of Elodea Michx. In the British Isles. Watsonia 15:1-9. 

'''Väänänen,V-M. ja Nummi P.  2003.''' Puolisukeltajasorsien ravinto rehevillä vesillä. Suomen Riista 49:7-16.
</div>
[[Luokka:Vesikasvit]][[Luokka:Asiantuntijan ylläpitämä]][[Lang::fi| ]]

{{#widget:Ol3AnyObsMap|obsQuery=[[obsCode::elodea]][[Seuranta::!Testiseuranta]]|siteQuery=[[Luokka:Vesiruton havaintopaikka]]}}