Ahvenjärvi (71.122.1.018)
Ahvenjärvi on melko iso järvi Paatsjoki (71) -päävesistössä.
HUOM! Järvi-meriwikin ulkoasu on uudistunut 28.4.2025. Muutosten toteuttaminen joka puolelle palvelua vie aikaa. Sivuilla voi esiintyä outouksia, jotka luultavasti korjaantuvat muutaman viikon kuluessa. Virheistä voi myös raportoida Kahvihuoneessa.
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järvi on melko syvä.Etelä päästä noin 30–40 m ja pohjoisosasta vain noin 5-10 m. Vesi on kirkasta ja hyvänlaatuisia. Järveä on käytetty vara-altaana tukin uitossa ja pohjoispäässä on jäänteitä padonrakennelmista
Järvi on luonnon mukainen ja siellä on vain vanha Kuuvan tila. Rannat on luonnon tilassa ja siellä on muutama vanha kota paikka. Vanhalla Ahvenjärventilalla on toinen rakennus ,jonka osoite on Vuaskutupeluodda 94.Tämä on ollut 15 v omistuksessani. Metsähallitus ja Ahvenjärven tila omistavat järven rannat ja vesioikeuden. Rannalla Apinavaaran puolella on metson soidin alueita.
Järvessä on hyvä siika kanta ,jota on pidetty yllä velvoite istutuksilla. Luonnontaimenta esiintyy ja myös rautua vähäisessä määrin. Harjusta saa joskus verkolla ja ahvenia isojakin on runsaasti. Joitakin haukia on esiintynyt viime vuosina n 1-5 kg.Järvi on karu ja ahvenvitaa esiintyy
Alueella on ollut vanhoja uuttuja rannoilla kotapaikkojen lähellä. Linnusto sisältää telkän ja uiveloa pesiviä pöntöissä. Lisäksi kalasääski vierailee järvellä samoin kuin kuikat. Muuten normaali Lapin linnusto kuten Kuukkeli,lapintiainen,hömötiainen,lapinuunilintu,järripeipon,sinirinta,hiiripöllö,riekko,teeri,metso. Kirjosieppo on pesinyt pöntössä alueella.
Järvellä on kaksi tilaa, joissa rakennuksia. Toinen on vanhaa asuinaluetta Kuuvan kentällä . Siellä oli aikoinaan myös erämaa puhelin ja vanha rakennus.Toisen osoite on vuaskutupeluodda 94.Tämä on Suomen ensimmäinen virallinen inarinsaamelainen tiekyltti. Asunnoissa on kantovesi. Vesistöä käytetään pääasiassa kotitarvekalastukseen Nellimiläisten toimesta. Nykyään sitä ei käytetä uittoihin.
Inarinsaamelaisen Sammeli Kuuvan mukaan he joutuivat sodanaikana evakkoon kotitilallaan ja venäläiset käyttivät sitä tukikohtana.Lisäksi saksalaiset eivät polttaneet hänen kotitaloaan. Venäläiset miinoittivat läheisen lähteen ,joka purettiin hänen sukulaisen toimesta.
Sivua on viimeksi muutettu 27. elokuuta 2022 kello 17.23.