Ala-Rieveli (14.171.1.001)

Loikkaa: valikkoon, hakuun








146 214 000 m³
0,146 km³
146 214 000 000 l

Ala-Rieveli on iso järvi Kymijoki (14) -päävesistössä. Se sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa ja kuuluu Hämeen ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Ala-Rieveli
Järvinumero: 14.171.1.001
Vesistöalue: Ala-Rievelin alue (14.171)
Päävesistö: Kymijoki (14)

Perustiedot

Pinta-ala: 1 297,74 ha
Syvyys: 46,89 m
Keskisyvyys: 11,27 m
Tilavuus: 146 214 000 m³0,146 km³
146 214 000 000 l

Rantaviiva: 71,62 km
Korkeustaso: 77,8 m

Symbol lukko viranomainen.png

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut
Uusimmat havainnot
Vesistöennusteet
Kalat

Kala-atlas:
Ahven, Härkäsimppu, Jokirapu, Muikku ja Säyne (kala)

Tarkemmat tiedot: Pm kala1 21x21.png

Käyttäjien havainnot:
Tältä järveltä ei ole käyttäjien kalahavaintoja

Pm leg 17x21.png Käyttäjä
Pm leg kokenut 17x21.png Kokenut
Pm leg asiantuntija 17x21.png Asiantuntija
Pm leg viranomainen 17x21.png Viranomainen

Pm tapahtuma 17x21.png Tapahtuma
Pm havaintopaikka 17x21.png Havaintopaikka
Pm valokuva 17x21.png Valokuva
Pm kohde 17x21.png Muu kohde

Voit lisätä sisältöjä, kun olet kirjautunut sisään.

Järven erityispiirteet

Sijaitsee Heinolan alueella Päijät-Hämeessä. Tunnetaan myös nimillä Rieveli ja Ala-Rääveli. Ala-Rievelin vedet virtaavat Sulkavankosken kautta Konniveteen, jonka eteläpäästä Kymijoki jatkuu jokimaisena. Vesiä tulee myös pohjoisesta Keskinen järveltä Kuorekosken kautta. Ala-Rieveli Myllylahden pohjukasta on vesiyhteys Imjärveen. Sekä Euranlahdelta Pajupuron kautta Ala-Pajujärveen.

Nykytila

Ala-Rievelin 017 viimeisin vedenlaatu tutkimus on tehty 15.7.2013 ja tekijänä oli Kaakkois-Suomen ELY. Näytteenottopisteen kokonaissyvyys on 35 metriä. Näkösyvyys, sameus, kokonaisfosfori ja lehtivihreä olivat erinomaiset. Hapen kyllästysaste oli erinomainen.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Vesistöön on istutettu kuhaa, järvitaimenta, harjusta, planktonsiikaa sekä haukea.

Heinolan järviseutu

Heinolan järviseudulla levittäytyvät lukemattomat vesistöt ja niitä reunustavat metsäiset selänteet. Maaperä muodostuu pääosin avokallion päälle kerrostuneesta moreenista. Heinolan pohjois- ja itäpuolta kiertää muuta osaa jylhempi kallioselänteiden vyöhyke. Peltoalueita on erittäin vähän ja ne ovat hyvin pienialaisia. Päävesistöä on mm. Ala-Rieveli Heinolassa. Järvien suunta vaihtelee kallioperän ruhjeisuuden mukaan. Kymijoki virtaa alueen poikki leveänä uomana. Seudun pohjoisosat ovat vedenkoskematonta, kasvillisuudeltaan muuta aluetta rehevämpää kumpumaata.

Heinolan vesistöt ovat olleet merkittäviä kulkureittejä jo esihistoriallisella ajalla. Rannoilta on löydetty huomattava määrä kivikautisia asuinpaikkoja ja useita kalliomaalauksia, joista tunnetuin on Lusin kalliomaalaus.

Pääosa asutuksesta on keskittynyt Heinolan kautta kulkevan pohjois-eteläsuuntaisen harjumuodostuman vaiheille. Viljelymaisemia on selvästi harvemmassa kuin muualla Päijät-Hämeessä ja ne ovat pienialaisempia.

Geokätkö 2012

Peruskätkö Ala-Rievelin rannalla, vanhoilla kalliomaalauksilla. Suositellaan melojille tai veneilijöille, mutta kätkölle pääsee myös maareittiä pitkin.

Lähteet: Päijät-Häme liitto, Valtion ympäristöhallinto, Geocaching.

Aiheesta muualla