Armijärvi (35.237.1.002)

Hoppa till: navigering, sök








418 490 m³
4,1849e-4 km³
418 490 000 l

Armijärvi är en ganska liten insjö i Kokemäenjoki (35) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Egentliga Tavastlands landskap. Den hör till ELY-centralen i Tavastlands verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Armijärvi
Sjönummer: 35.237.1.002
Avrinningsområde: Leteenojan valuma-alue (35.237)
Huvudavrinningsområde: Kokemäenjoki (35)

Basuppgifter

Yta: 9,08 ha
Djup: 9,1 m
Medeldjup: 4,61 m
Volym: 418 490 m³4,1849e-4 km³
418 490 000 l

Strandlinje: 1,67 km
Höjd över havet: 88 m

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser

Det finns inte vattendragprognoser för den här sjön

Fiskar

Fiskatlas:
Ahven, Ankerias, Hauki, Karppi, Muikku och Täplärapu

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Bilder

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat


Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

61° 1' 18.12", 24° 20' 52.08"

Järven erityispiirteet

Järvi on tyypillinen pohjavesijärvi, jonka ranta on hyvin jyrkkärakenteinen. Vedenvaihtuvuus on heikkoa, mutta vesimäärää lisäävät pohjassa olevat lähteet. Järvestä kulkee putkiyhteys matalampana olevaan Lehijärveen. Alue kuuluu osana valtakunnallisesti arvokkaaseen Lehijärven kulttuurimaisemaan. Järvi sijaitsee Kalvolantien 130 (entinen kolmostie) varrella.

Nykytila ja suojelu

Järven suojelemiseksi perustettiin 1981 Armijärven suojeluyhdistys. Järven kala- ja rapukantojen joukkokuolema ja voimakkaat leväkukinnat herättivät kylän asukkaissa huolestuneisuutta, joten yhdistys perustettiin.

Järven tilaa seurattiin pitkään biologisin kokein. Kunnostustoimia on tehty useita vuosien varrella:

1985 veden kemiallinen käsittely alumiini- ja ferrosulfaattijauheilla. 1988 viemäriverkostojen rakentaminen järven ympärille ja kiinteistöjen liittäminen siihen. 1988 mattojenpesupaikkojen rakentaminen kuivalle maalle. 1990 alusveden pumppaus viemäriverkostoon. 1991 ja 1993 veden kemiallinen käsittely alumiini- ja ferrosulfaatilla. 1993 alusveden hapetus suihkuttamalla ilmaan 1994 roskakalan pyynti. 1995 veden kemiallinen käsittely nestemäisellä alumiinikloridilla. 1996-2008 roskakalan pyynti joka toinen vuosi ja pintaveden kierrättäminen.

Lisäksi muita toimenpiteitä on tehty, joihin lukeutuu esim. itseistutettuja petokalojen poikasia ja rantojen siistimistä.

Järvi on nykyisin hyvässä kunnossa. Syvänteiden happipitoisuuden vähäisyys on kuitenkin yhä ongelma varsinkin talvisin.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Järven eläimistöön kuuluu mm. ahven, hauki, karppi, lahna ja rapu.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Nihattulan kylässä asutus järven ympärillä on nauhamaista Armijärventien varrella. Järvellä on yksi pieni yleinen uimaranta Mäntymäentien varrella.

Tarut ja tositarinat

1700-luvulla järven etelärannalle perustettiin pieni kylä, joka ilmeisesti poltettiin Isovihan aikoihin. 1800-luvulla asutus siirtyi järven länsirannalle. Tsaarin aikoihin järven itärannalle rakennettiin suuria kenttäleipomoita täyttämään kylään sijoittuneiden tuhansien venäläissotilaiden tarpeet.

Emil Aaltosen kenkätehdas sai alkunsa kylässä 1900-luvun alussa, mutta tuhoutui tulipalossa. Tehdas siirtyi tulipalon jälkeen Tampereelle.

Aiheesta muualla

  • [1] (Hämewiki)
  • [2] (Linnaseutu.fi)