Degersjön (82.002.1.002)

44 140 000 m³ <br />0,0441 km³ <br />44 140 000 000 l <br />

29 630 m <br />

Järven perustiedot

Järvi

• Nimi: Degersjön
• Järvinumero: 82.002.1.002
• Vesistöalue: Fiskars ån valuma-alue (82.002)
• Päävesistö: Saaristomeren rannikkoalue, Ahvenanmaa (82)
• Ekologinen tila: hyvä

Perustiedot

• Pinta-ala: 545,93 ha
• Syvyys: 21,3 m
• Keskisyvyys: 8,09 m
• Tilavuus: 44 140 000 m³0,0441 km³ <br />44 140 000 000 l <br />
• Rantaviiva: 29,63 km29 630 m <br />
• Korkeustaso: 18,8 m

Hallinnolliset alueet

• Kunta: Raasepori
• Maakunta: Uudenmaan maakunta
• ELY-keskus: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
• Vesienhoitoalue:

---

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

9. heinäkuu 2025 08:25 Ei levää Rinteelä

2. heinäkuu 2025 22:25 Hieman levää Rotarien sinileväseuranta (Gennäs)

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Kuvat

Degersjön (82.002.1.002)/­Torbyviken

10. elokuu 2015 13:28

Rehevöitynyt lahti Fiskar...

Kaikki kuvat järveltä

Järven erityispiirteet

Degersjön on pienehkö järvi Raaseporissa Länsi-Uudellamaalla. Se kuuluu Fiskarsinjoen valuma-alueeseen. Seututie 104 kulkee Degersjön länsipuolitse.

Degersjön on pinta-alaltaan Uudenmaan 11. suurin järvi. Se on karkean u-kirjaimen muotoinen; pohjoisesta työntyvä Degernäsin niemi jakaa sen läntiseen ja itäiseen osaan. Degersjöniin laskevat Seljänalasen vedet pohjoisen suunnasta ja Degersjön puolestaan purkaa vetensä Fiskarsinjokea Pohjanpitäjänlahteen, jonka pohjoinen perukka sijaitsee muutaman kilometrin päässä järvestä. Noin kilometrin mittainen Kvarnbyån-joki yhdistää Degersjön Finnsjöniin.

Vesireitti Seljänalasesta etelään kohti Suomenlahtea (linnuntietä noin 10 km):

Seljänalanen (41 mpy) → Anskunjoki → Finnsjön → Kvarnbyån → Degersjön (19 mpy) → Fiskarsinjoki → Borgbyträsket → Suomenlahti.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Nykyisin järven etelärannalla on erinäisiä suuria maanviljelystiloja.

Tarut ja tositarinat

Degersjön rantamilla on sijainnut useita historiallisia säteritiloja. Niiden rakennuksista on jäljellä vain raunioita. Keskiajalla alueella oli kaksi kartanolinnaa: Degernäs ja Gennäs.

Aiheesta muualla

Wikipedia. Degersjön. Internet-sivu. Viitattu 21.8.2014. [1]