Enonvesi (Saimaa) (04.221.1.001)

Hoppa till: navigering, sök

Enonvesi är en stor insjö i Vuoksi (04) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Södra Savolaxs och Norra Savolaxs landskap. Den hör till ELY-centralen i Södra Savolaxs verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Enonvesi
Sjönummer: 04.221.1.001
Avrinningsområde: Heinäveden - Enonveden lähialue (04.221)
Huvudavrinningsområde: Vuoksi (04)

Basuppgifter

Yta: 19 667,6 ha
Djup:
Medeldjup:
Volym:
Strandlinje: 1 310,17 km
Höjd över havet: 75,8 m

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

28 heinäkuu 2018 12:29:00
Inga alger
Havaintopaikka 2

17 heinäkuu 2018 12:42:00
Lite alger
Havaintopaikka 1

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser

Det finns inte vattendragprognoser för den här sjön

Fiskar

Fiskatlas:
Ahven, Harjus, Hauki, Härkäsimppu, Jokirapu, Järvilohi, Muikku, Nieriä, Säyne (kala) och Toutain

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat


Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

62° 13' 48", 28° 40' 48"

Järven erityispiirteet

Enonvesi on Suur-Saimaaseen kuuluva järvi Haukiveden koillispuolella, Etelä-Savon ja Pohjois-Savon maakunnissa. Järven ala on 196,7 km², Suomen järvien suuruustilastossa se on sijalla 22.

Enonveden pohjoisin osa on Koivuselkä-Ruokovesi, johon laskee Kermajärvi tuoden mukanaan Juojärven reitin, Nilsiän reitin ja Iisalmen reitin vesiä. Seuraavat selät ovat pienehköt Kinkoselkä, Kotaselkä ja Kolovesi, jotka sijaitsevat pääosin Koloveden kansallispuistossa. Järven keskiosassa sijaitsee Heinävedenselkä, siitä etelään Joutenvesi ja Enonvesi, jonka itäpäähän virtaavat Pielisen reitin ja sen alapuolisten osa-alueiden vedet Hanhivirran kautta. Valuma-alueen ala on Hanhivirrassa 28385 km² ja keskivirtaama noin 330 m3/s. Kermajärvestä vettä tulee keskimäärin noin 55 m3/s.

Enonvesi purkautuu Haukiveteen trifurkaationa, Tappuvirran sekä Oravin ja Haponlahden kanavien kautta. Oravin kanava on rakennettu vuonna 1861, Haponlahden kanava nippu-uittoa varten vuonna 1960.

Enonvesi on sokkeloisinta Suur-Saimaata. Järven kokoon nähden suurimmatkin selät ovat pieniä ja saaria on lukuisia. Tarkkaa tietoa ei ole, mutta tuskin minkään Suomen järven pinta-alasta saarten osuus on niin suuri kuin Enonveden. Kartalla vaikutelmaa vahvistaa se, että useat järveen työntyvät niemet ovat nipin napin kiinni mantereessa.

Suomen järvien sadan suurimman saaren listalta Enonveden saarista löytyvät Pyylinsaari (3152 ha, sijalla 12), Vaajasalo (1220 ha, sijalla 39), Sorsasalo (891 ha, sijalla 63) ja Mäntysalo (750 ha, sijalla 78).

Pyöreänä altaana saarettoman Enonveden halkaisija olisi yli 15 kilometriä. Mutta oikeasta Enonvedestä ei löydy kohtaa, josta olisi lähimpään saareen tai niemenkärkeen matkaa edes yksi kilometri.

Enonveteen pääsee tutustumaan muun muassa Koloveden kansallispuistossa, joka perustettiin vuonna 1990. Vaikka saarten lukumäärä puiston alueella on vain neljäkymmentä, mukana on kaksi kansallispuistojemme suurinta saarta, Vaajasalo ja Mäntysalo. Puistoa luonnehtivat vuonomaiset, pitkänkapeat lahdet, jotka tunkeutuvat syvälle pääsaarten sisäosiin. Jylhimmät graniittikalliot kohoavat liki pystysuoraan jopa neljänkymmenen metrin korkeuteen ja uppoavat saman verran veden alle.

Enonvesi on myös Saimaan sopukka Sulkavan kirkonkylän eteläpuolella sekä Ylä-Rievelin pääselkä Kymijoen vesistössä Mäntyharjulla.

Enonvesi on osa ns. Suur-Saimaata.

Nykytila ja suojelu

Enonveden ekologinen tila on luokiteltu erinomaiseksi ja sen kemiallinen tila on luokiteltu hyväksi (OIVA 2013).

Pyyvedellä, joka kuuluu Enonveteen, on Natura-luonnonsuojelualue. Joutenvesi – Pyyvesi Natura-alue on saimaannorpan elinaluetta. (Valtion ympäristöhallinto 2011.)

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Kalalajistoon kuuluvat yleisinä muikku, kuore, ahven, made, siika ja säynävä. Harvinaisempia lajeja ovat järvitaimen, nieriä sekä härkäsimppu, joka on kyhmyinen ja piikkinen jääkauden reliktikala.

Saimaannorppa kuuluu luontodirektiivin lajeihin, saimaannorpan esittely (ymparisto.fi)

Asutus ja vesistön käyttötavat

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla

Lähteet

Valtion ympäristöhallinto 2011. Joutenvesi – Pyyvesi. WWW-dokumentti. http://www.ymparisto.fi/%5Cdefault.asp?contentid=3322&lan=fi. Päivitetty 10.5.2011. Luettu 8.7.2013.