Gallträsk (81.055.1.009)

Hoppa till: navigering, sök

Gallträsk är en medelstor insjö i Suomenlahden rannikkoalue (81) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Nylands landskap. Den hör till ELY-centralen i Nylands verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Gallträsk
Sjönummer: 81.055.1.009
Avrinningsområde: Espoonjoen valuma-alue (81.055)
Huvudavrinningsområde: Suomenlahden rannikkoalue (81)

Basuppgifter

Yta: 11,17 ha
Djup:
Medeldjup:
Volym:
Strandlinje: 1,62 km
Höjd över havet:

Administrativa områden

Kommun: Kauniainen
Landskap: Uudenmaan maakunta
ELY-central: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vattenförvaltningsområde:

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser

Det finns inte vattendragprognoser för den här sjön

Fiskar

Fiskatlas:
Ahven, Ankerias, Hauki, Karppi, Kuore, Suutari, Säyne (kala), Toutain, Täplärapu och Vimpa

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Bilder

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat

Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

60° 13' 6.96", 24° 43' 48.36"

Järven erityispiirteet

Lähde: http://www.kauniainen.fi/asuminen_ja_ymparisto/ymparisto/galltrask

Kauniasten kaupungin ainoa järvi Gallträsk on muodostunut 7200 vuotta sitten Itämerestä ja se on nylyisin noin 31,4 metriä korkeammalla Itämeren pinnasta. Järven pinta-ala on 11,7 hehtaaria ja keskisyvyys on noin 1,5 metriä.

Järvi laskee koillisosan ojaa pitkin Espoon Lippajärveen ja siitä Pitkäjrven kautta Espoonjoen kautta mereen.

Nykytila ja suojelu

Lähde: http://www.kauniainen.fi/asuminen_ja_ymparisto/ymparisto/galltrask/jarven_tila

Järven nykytilaan on vaikuttanut ihmisen toiminta. Järveen laskettiin vuosien 1920 ja 1970 välisenä aikan jätevesiä, joka saastutti järveä siinä määrin, että järvi jouduttiin jo 1950-luvulla asettamaan uintikieltoon. Jätevesien laskemisen loputtua ja keskitetyn viemäröinnin rakentamisen jälkeen järven typpi- ja fosforipitoisuudet ovat laskeneet lähemmäksi luonnontilaisen järven arvoja. Järven sisäinen kuormitus kuitenkin pitää järven tilan edelleen rehevänä.

Gallträskin veden laatu vaihtelee alueittain hyvän ja tyydyttävän välillä. Haitallisia leväkukintoja ei ole havaittu järvessä viime vuosina. Kuitenkin talvisin happitilanne heikkenee, jonka aiheuttama ravinnepitoisuuden kasvu heikentää järven laatuluokitusta. Talven happikadot aiheuttavat myös kalakuolemia.

Järven pohjasedimentti on lieväti pilaantunut raskasmetalleista, joista sinkin määrä ylittää raja-arvon järven länsipäässä. Lievästi ylittyviä ohjearvoja on seuraavilla raskasmetalleilla: lyijy, elohopea, kadmium ja kupari. Tämän pilaantuminen arvellaan johtuvan alueella sijainneista paristotehtaasta ja kaatopaikasta.

Kunnostushanke 2008-2011

Lähde: http://www.kauniainen.fi/asuminen_ja_ymparisto/ymparisto/galltrask/kunnostushanke_v._2012

Galllträsk kunnostettiin erillisellä hankkeella vuosien 2008-2011 välisenä aikana. Kunnostuksessa poistettiin järvestä noin 2 hehtaarin alueelta pohjasedimenttiä, jotta järvelle saataisiin lisävesitilavuutta.


Suojelu

Gallträsk itsessään ei ole suojeltu, mutta sen länsipäässä sijaitsee Träskmossenin suoalue, joka on vuonna 1988 rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Lähde:http://www.kauniainen.fi/asuminen_ja_ymparisto/ymparisto/galltrask/jarven_tila

Gallträskin kalalajeihin kuuluvat ruutana, särki, hauki ja ahven. Kalamäärät vastaavat Uudenmaan rehevien järvien tasoa, mutta johtuen kalojen suuresta keskikoosta niiden yksilömäärä on kohtuullinen.

Muita eläimiä on järven alueella niukasti. Havaintoja on tehty telkistä, sinisorsista ja piisamista.

Järvessä on paljon ilmaversoisia ja kelluslehtisiä kasveja. Järvellä on tehty vuonna 2002 vesi- ja rantakasvillisuuden inventaario, jossa runsaimmin löydettiin seuraavia kasveja: karvalehti, kurjenjalka, punakoiso, ranta-alpi, rantapalpakko, uistinvita, ulpukka, vehka, keltakurjenmiekka, isonäkinsammal ja rantakukka.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla