Haapajärvi (81.057.1.008)

Hoppa till: navigering, sök

Haapajärvi är en medelstor insjö i Suomenlahden rannikkoalue (81) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Nylands landskap. Den hör till ELY-centralen i Nylands verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Haapajärvi
Sjönummer: 81.057.1.008
Avrinningsområde: Mankinjoen valuma-alue (81.057)
Huvudavrinningsområde: Suomenlahden rannikkoalue (81)

Basuppgifter

Yta: 53 ha
Djup:
Medeldjup:
Volym:
Strandlinje: 2,9 km
Höjd över havet: 42,8 m

Administrativa områden

Kommun: Kirkkonummi
Landskap: Uudenmaan maakunta
ELY-central: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vattenförvaltningsområde:

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser

Det finns inte vattendragprognoser för den här sjön

Fiskar

Fiskatlas:
Ahven, Ankerias, Harjus, Hauki, Karppi, Muikku, Suutari, Säyne (kala), Toutain, Täplärapu och Vimpa

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Bilder

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat

Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

60° 15' 7.56", 24° 26' 21.48"

Järven erityispiirteet

Haapajärvi on isohko, matala, runsasravinteinen ja samea järvi.

Järven rantoja ympäröi avarat peltomaisemat.

Koskenoja, Koivistonoja ja Palo-oja laskevat järven pohjoispäätyyn. Vesi virtaa järven eteläpäädystä Pusinojaa pitkin aina Loojärveen asti.

Järvessä on todettu huomattavaa rehevyyttä ilmentäviä fosfori- ja typpipitoisuuksia.

Nykytila ja suojelu

Luonnonkuormituksen lisäksi järveä kuormittavat maanviljelys, ranta-asutus ja hevosharrastustoiminta.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Asutus ja vesistön käyttötavat

Järvellä on vähän ranta-asutusta ja kulttuurihistoriaalliset Eerikinkartano ja Navalan kartano.

Ei virkistyskäyttöä, koska rehevöityminen ja umpeenkasvaminen vaikeuttavat järvelle pääsyä.

Tarut ja tositarinat

Kirkkonummen vanhimpiin kuuluvat kartanot Koskis ja Navala sijaitsevat Haapajärven rantamaisemissa. Näistä on lähtöisin kylän nimi Koski-Navala.

Keskiajalla nykyinen Koskis vaikutusvaltaisen Grabben rälssisuvun omistuksessa. Sen jälkeen omistajia ovat olleet mm. sotapalveluksistaan aateloidut suvut Silfverbögel ja Tandefelt. Navalan säteri on useimmiten ollut samalla omistajalla kuin Kosken rälssisäteri. 1800-luvun puolivälissä omistajana oli helsinkiläinen kauppias E.J.Silvius. Suomen Kaartin ylilääkäri,valtioneuvos Carl Ferdinand von Wahlberg hankki 1890 omistukseensa molemmat kartanot ja yhdisti ne kiinteistöksi nimeltä Eriksgård poikansa Erikin mukaan.

Kartanoilla oli 1900-luvun alussa monipuolista viljelystoimintaa sekä maidontuotantoa ja sahalaitos, joka toimi aluksi höyrykoneella, sitten lokomobiililla. Erik von Wahlberg kuoli tapaturmaisesti ja C.F. von Wahlberg testamenttasi kiinteistön rakennuksineen ja laajoine maa-alueineen Kirkkonummen kunnalle. von Wahlbergin testamenttilahjoituksen sisältöön perustuen Kirkkonummen kunta perusti Eerikinkartanoon maamieskoulun, joka vihittiin käyttöön 1924. Maamieskoulu lakkautettiin vuonna 1955. Sen jälkeen alueen rakennuksissa on ollut ulkopuolisia vuokralaisia ja Kirkkonummen kunnan eri toimintoja.

Haapajärven kulttuurihistoria-Eerikinpolku

Aiheesta muualla

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry