Hauki

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Hauki (Esox lucius) on sisä- ja murtovesissä elävä petokala.

Suomessa se on toiseksi yleisin kalalaji ahvenen jälkeen ja se asuttaa järviä, jokia ja Itämeren rannikkoseutuja koko maan alueella, ainoastaan pohjoisimmista käsivarresta yli 600–650 metriä merenpinnan yläpuolella olevista vesistöistä sitä ei tavata.

Kala-atlas havainnot

Hauki kuuluu lajeihin, joista on levinneisyystietoa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) ylläpitämässä Kala-atlas tietokannassa. Kartalle on merkitty vihreällä symbolilla ne päävesistöalueet, joissa lajia tietokannan tietojen mukaan esiintyy.
Ladataan karttaa...
Kartan symbolit kuvaavat päävesistöaluetta. Symboli on asetettu päävesistöalueen keskelle. Järviwikissä ei tällä hetkellä ole mahdollista esittää vesistöalueiden rajoja.
Hauki kirkasvetisessä järvessä.

Ulkonäkö

Hauen kyljet ja kiduskannet ovat vihreäsävyiset ja niissä on erilaisia keltaisia kuvioita, vatsapuoli on valkea ja selkäpuoli lähes musta. Tummaläiskäisten evien väritys vaihtelee, ne voivat olla punertavan- tai kellertävänruskeita. Silmät ovat tummat kellertävällä ringillä. Värityksen tummuusaste vaihtelee jonkin verran: tummavetisissä ja -pohjaisissa vesissä se on tummempi ja kirkasvetisissä ja hiekka-sorapohjaisissa vesissä huomattavasti vaaleampi.

Hauen vartalo on pitkä, solakka ja poikkileikkaukseltaan pyöreähkö, evät ovat keskittyneet vartalon takaosaan. Pää on suuri ja kita valtava, leuat ovat krokotiilimaisesti pidentyneet ja hampaat ovat teräviä. Hampaita on yhteensä noin 700 ja niitä on leukaluiden lisäksi suuontelon luissa, kitalaessa ja kielessä. Vain osassa leukaluiden isojen hampaiden hammastiloissa on hammas ja ne vaihtuvat epäsäännöllisin välein.

Hauen kylkiviiva- ja näköaistit ovat tehokkaita, mutta hajuaisti on melko heikko. Kylkiviiva-aistiin kuuluvia kuoppia on myös jonkin verran kylkiviivan ulkopuolella.

Koko ja ikä

Hauki kasvaa koko ikänsä, nelivuotiaaksi asti noin 10 senttimetriä vuodessa, jonka jälkeen kasvu hidastuu. Ensimmäisenä kesänään se voi olla jo 15 senttimetriä pitkiä ja suotuisissa oloissa se voi kasvaa jopa 20 senttimetriä vuodessa. Vanhemmiten kasvu kuitenkin hidastuu, ja 15-vuotias hauki kasvaa enää muutamia senttimetrejä vuodessa. Iän lisäksi kasvua hidastavat myös huono ravintotilanne tai liian lämmin vesi sekä se mitä pohjoisemmaksi mennään, mutta pohjoisen ilmastovaikutus vähenee vanhemmilla yksilöillä.

Tyypillisesti hauki on 40–60 senttimetrin pituinen ja 0,5–2 kg:n painoinen. Se voi kuitenkin kasvaa jopa 35 kg:n painoiseksi ja 160 cm pitkäksi ja elää jopa 30-vuotiaaksi. Naaraat elävät keskimäärin vanhemmiksi ja kasvavat nopeammin kuin koiraat.

Suurimman pyydystetyn hauen kertominen luotettavasti on haastavaa, sillä suosittuna urheilukalastuksen kohteena siitä kerrotaan lukuisia kalatarinoita. Maailmanennätys on 30,5 kg 146 cm[1] ja Suomen ennätys on 18,8 kg.[2] Kuitenkin Suomesta kerrotaan saadun yli 20 kg:n yksilöitä ja maailmalta yli 35 kg:n yksilöitä.

Käyttäytyminen

Yleisesti ottaen hauki on erakkoluontoinen reviirikala. Kalastettaessa huomaa kuinka, jos jostain saa isomman yksilön, vähän ajan kuluttua sen paikan valtaa alueen toisiksi kovin kala.

Isoilla järvillä, varsinkin muikkupitoisissa, osa hauista siirtyy lähes täysin isojen muikkuparvien perässä selkävesille.

Lisääntyminen

Yleensä kutu alkaa jopa jo 4 °C asteisessa vedessä. Kutupaikkoina toimii tulvalahdet, pikkujoet ja muut matalat ja suojaisat paikat. Isommilla järvillä kutu alkaa usein jo jäidenlähdön aikana, ennen kuin järvi on kunnolla edes sulanut. Vesi lämpiää järvillä kutupaikoilla keväällä nopeammin, jolloin merellä kutu voi alkaa hiukan myöhemmin ja vedenlämmön suuremman vaihtelun vuoksi kestää pidempään.

Ravinto

Hauki turvautuu saalistaessaan näköaistiin ja sameammissa vesissä myös kylkiviiva-aistiin. Ravinnoksi hauelle kelpaa kaikki sitä pienempi sammakoista pikkulintuihin ja -nisäkkäisiin. Se on kuitenkin opportunisti ja syö käytännössä sitä kalaa, jota on helpoiten saatavilla.

Levinneisyys

Haukia tavataan sisävesistä kaikkialla pohjoisella pallonpuoliskolla. Pohjois-Amerikassa se esiintyy Alaskasta itärannikolle etelärajana Pohjois-Arizona, Pohjois-New Mexico, Pohjois-Texas, Missouri ja Maryland. Euroopassa esiintymisalueen etelärajana toimii Ranska sekä Italian ja Kreikan pohjoisosat. Keskisestä Norjasta, Kuolan niemimaalta ja Jäämeren saarilta se puuttuu, mutta sitä esiintyy koko Itämeren rannikkoalueella. Aasiassa se esiintyy entisen Neuvostoliiton alueella aina Kamtšatkan niemimaalle asti.

Vedenlaatu

Hauki pärjää monen laatuisissa vesistöissä, aina Lapin karuilta metsälammilta Etelä-Suomen runsasravinteisiin vesiin asti.

Lämpötila

Happipitoisuus

Myöskään suurta happipitoisuutta hauki ei tarvitse. Suomessa ruutanan jälkeen varmaan ahvenen kanssa toiseksi eniten happikatoa sietävä kalalaji. Mitä isompi hauki sen enemmän se tarvitsee happea elääkseen.

Happamuus

Hauki elää myös happamissa vesissä, toki silläkin rajansa.

Suolapitoisuus

Hauki on pääasiassa makean veden kala, mutta sitä esiintyy myös murtovesissä, erityisesti Itämeressä. Se pystyy elämään vedessä jonka suolapitoisuus on 10 ppt, mutta ei enää lisääntymään vedessä jonka suolapitoisuus on yli 7 ppt.

Kalastus ja käyttö

Hauki puntarissa.

Hauen liha on vaaleaa ja maukasta. Haukea kalastetaankin melkeinpä kaikilla mahdollisilla kalastustavoilla. Hauki on saaliskohteena parhaimmillaan myös luja ja voimakas vastus.

Viehekalastus

Hauen viehekalastukseen kelpaa mikä tahansa vuodenaika. Talvella haukea voi pilkkiä tai täkyonkia jäältä.

Keväällä jäiden lähdön jälkeen järven ja meren kohdalla on paljon erilaisuuksia viehekalastuksessa. Järvellä hyvä syönti saattaa kestää jopa vain muutan päivän, jos vesi lämpiää nopeasti ja hauet alkavat kutea, jolloin ne eivät ota vieheeseen. Merellä vedet lämpenevät hitaammin ja epätasaisemmin, jolloin haukea saa kalastettua matalista ruovikkolahdista paljon järviserkkujaan pidempään. Hauet tankkaavat kudun jälkeen ahkerasti, jolloin syönti on todella hyvää.

Keskikesällä on ehkä haasteellisin aika kalastaa varsinkin suurempaa haukea. Silloin hauki voi olla sille liian lämpimän veden takia myös huonolla syönnillä. Silloin niitä saa yleensä pilvisimmillä keleillä sieltä missä tuulee, on syvempää ja pikkukalaparvia (muikkua, salakkaa, silakkaa).

Syksyllä taas vesien viileys aktivoi haukea ja viehekalastajalla alkaa taas hyvät ajat. Hauet tulevat alkusyksystä joskus jopa todella matalaan, mutta yleisimmin niitä löytyy rantojen vähän matkan päässä olevista vesikasvirajoilta tai penkkojen reunoilta sekä karikoilta. Syksyn edetessä kasvillisuus vähenee ja haukien saaliskin rantojen tuntumasta samoin. Silloin ne siirtyvät penkkojen reunoille ja loppusyksyllä vielä syvemmällekin.

Lähteet

Hauki

Viitteet

  1. Esox lucius Fishing World Records.
  2. Suomen ennätyskalat Kalatalouden Keskusliitto.
Järviwikin kalalajit

ahven · ankerias · harjus · hauki · härkäsimppu · kampela · karppi · kiiski · kirjolohi · kivisimppu · kolmipiikki · kuha · kuore · kymmenpiikki · lahna · lohi, järvilohi · made · muikku · nahkiainen · nieriä · pasuri · piikkimonni · puronieriä · ruutana · salakka · siika · silakka · sorva · sulkava · suutari · särki · säyne · taimen · toutain · turpa · vimpa · muu laji