Hirvijärvi (14.929.1.038)

Hoppa till: navigering, sök

Hirvijärvi är en ganska stor insjö i Kymijoki (14) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Södra Savolaxs landskap. Den hör till ELY-centralen i Södra Savolaxs verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Hirvijärvi
Sjönummer: 14.929.1.038
Avrinningsområde: Korpijoen valuma-alue (14.929)
Huvudavrinningsområde: Kymijoki (14)

Basuppgifter

Yta: 152,75 ha
Djup:
Medeldjup:
Volym:
Strandlinje: 12,02 km
Höjd över havet: 113,6 m

Administrativa områden

Kommun: Mikkeli
Landskap: Etelä-Savon maakunta
ELY-central: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vattenförvaltningsområde: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

18 heinäkuu 2018 11:27:00
26 °C
Hirvijärvi

18 heinäkuu 2018 11:27:00

Hirvijärvi

Hirvijärvi (14.929.1.038)-Hirvijärvi-ObsIMG-201807181127-67.jpg

18 heinäkuu 2018 10:02:00

Hirvijärvi

36px

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser

Det finns inte vattendragprognoser för den här sjön

Fiskar

Fiskatlas:
Ahven, Ankerias, Hauki, Jokirapu, Kuore, Muikku och Säyne (kala)

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat


Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

61° 45' 42.84", 27° 0' 27.36"

Historia

Maantiet muodostuivat vähitellen tallattujen polkujen ja kärryteiden paikalle tärkeiden kohteiden välille. Vuosisadan vaihteessa puhuttiin ”Kangasniemen maantiestä” ja se oli valtatie kaupungin ja kirkonkylän välillä. Peltojen ja pihojen kohdalla oli pitkiä kujia ja niiden molemmin puolin särentä- tai riukuaitaa. Portteja ja veräjiä oli pellon ja metsän rajalla. Maantieverkosto oli vielä ennen toista maailmansotaa melko harva ja puutteellinen. Vuoden 1930 jälkeen kun autoja alkoi ilmaantua, alkoi teiden kunnostaminen nopeasti. Maanteitä parempia olivat talvitiet.

Talviteitä pitkin kuljettiin jopa Kangasniemelle asti. Hirvijärven, Poikelmuksen, Ylänteen, Korpijärven ja Verijärven halki kulkeva talvitie oikaisi matkaa kaupunkiin merkittävästi. Talviteissä käytettiin hyväksi jäätyneitä vesireittejä ja alavia maita, joita kesällä ei voinut käyttää. Jäätä pitkin ajettiin kuorma-autoilla tientekoaineita ja puukuormia. Toinen tie kulki Poikelmuksen halki, Puhin myllyn ohi Puhinlammelle, Ylänteelle, Ylättaipaleeseen, Korpijärveä pitkin Verijärvelle Kalliolahteen, siitä maihin ja maantielle. Maantie Ukonsalmesta Vanhamäen, Korpikylän ja Vuolingon kautta kaupunkiin muodostui näin. Vanhimpia tielinjauksia ovat Vanhamäentie ja vanha Kangasniemen tie. Nykyisinkin pysyvä asutus sijoittuu nauhamaisesti näiden paikallisteiden varsille.

Nykytila ja suojelu

Järvi on kuulunut alueelliseen järvien tila- ja käyttökelpoisuuskartoitukseen v.1992-93 ja 2003-2005. Viimeisin tutkimus on tehty 8.9.2009. Näkösyvyys, sameus,väriluku ja kokonaisfosfori olivat erinomaisia. Lehtivihreä oli hyvä ja happamuus (pH) oli 10 metrissä 7,15.

Mikkelin Korpijärven, Verijärven, Hirvijärven, Ylänteen ym. rantaosayleiskaava (KV 10.3.2008) Kaava-alue käsittää Otavan ja Rantakylän yleiskaava-alueiden pohjoispuoleiset vesistöt. Pohjoisraja kulkee linjalla Rahikaisenkyläntie- Heilanmäki- Hongistontie. Alueesta suurin osa on tuoreita kankaita (46 %) tai lehtoja ja lehtomaisia kankaita (27 %). Alueen suot ovat enimmäkseen ojitettuja. Uhanalaisia kasvilajeja ei alueella esiinny. Arvokkaita luontokohteita alueella on yhteensä 47.

Näihin sisältyy kolme luonnonsuojelualuetta: Mietiäinen (N. 423/12.2.1981), Mustalampi (N. 1604/13.7.1981) ja Metsä-Erola (R.83/23.3.1982). Lisäksi alueella on kaksi luonnonmuistomerkkiä, jotka on rauhoitettu 5.3.1998 ja 5.3. 1998. Pohjoislammen Natura 2000-kohde (FI0500145), joka on myös maakuntakaavan kohde sekä kaksi muuta maakuntakaavaan kuuluvaa kohdetta. Lisäksi neljässä kohteessa on havaittu luonnonsuojelulain 49§:ssä mainittuja eläinlajeja ja kahdessa kohteessa metsälain (10 §) tai luonnonsuojelulain (29§) mukainen arvokas elinympäristö.

Kala- ja eläinlajit

Siikakannat olivat osakaskuntien ilmoituksen mukaan vahvat Hirvijärvessä. Vuoden 2009-2013 kalojen istutussuunnitelman mukaan, Hirvijärveen istutetaan vuosittain planktonsiikaa 4000 kpl. Istutussuunnitelmassa oli maininta myös jokiravusta. Alueen nisäkkäistä liito-orava on luokiteltu vaarantuneeksi ja saukko, karhu sekä ilves silmälläpidettäviksi lajeiksi. Lintulajeista selkälokki, naurulokki, tiltaltti ja kaakkuri ovat uhanalaisia.

Lähteet: Mikkelin kaupunki, Etelä-Savon virtavesien kalataloudellinen kunnostusohjelma (Etelä-Savon ELY), Puulan kalastusalue: Käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2009-2013.