Iijärvi (61.341.1.002)

Hoppa till: navigering, sök








104 620 000 m³
0,105 km³
104 620 000 000 l

Iijärvi är en stor insjö i Iijoki (61) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Norra Österbottens landskap. Den hör till ELY-centralen i Norra Österbottens verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Iijärvi
Sjönummer: 61.341.1.002
Avrinningsområde: Iijärven lähialue (61.341)
Huvudavrinningsområde: Iijoki (61)

Basuppgifter

Yta: 2 053,72 ha
Djup: 20 m
Medeldjup: 5,09 m
Volym: 104 620 000 m³0,105 km³
104 620 000 000 l

Strandlinje: 110,08 km
Höjd över havet: 254,1 m

Administrativa områden

Kommun: Kuusamo
Landskap: Pohjois-Pohjanmaan maakunta
ELY-central: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vattenförvaltningsområde: Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalue

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

25 heinäkuu 2015
15,1 °C
Kuusilahti

18 heinäkuu 2015
17,5 °C
Kuusilahti

15 heinäkuu 2015
14,5 °C
Kuusilahti

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser

Det finns inte vattendragprognoser för den här sjön

Fiskar

Fiskatlas:
Ahven, Harjus, Hauki, Jokirapu, Muikku och Säyne (kala)

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat

Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

65° 49' 36.48", 29° 25' 16.32"

Järven erityispiirteet

Iijärvi sijaitsee Iijoen latvoilla Kuusamossa, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Sen pinta-ala on 20,5 km2. Suomen viidestä Iijärvestä se on kooltaan keskimmäinen.

Järven keskisyvyys on 5,1 metriä ja suurin syvyys 20 metriä. Järvi on rikkonainen ja siinä on pitkiä lahtia ja niemiä, joten rantaviivaa on peräti 110 km. Suurin saari on Kaaperinsaari (61 ha). Muita isompia saaria ovat Korkeasaari, Kalliosaari, Petäjäsaari ja Lihasaari.

Valuma-alue on järvi mukaan lukien 300 km2 ja sen järvisyys 17,3 %.

Iijärvestä vesi laskee Niskavaaran länsipuolelta kulkeavaa kapeaa ja pitkää lahtea pitkin pieneen Taskulampeen ja edelleen Poussunjärveen.

Tulouomia on useita. Pohjoisesta vettä tulee Pukasta Perjakkakosken kautta ja idässä Rajajoki laskettelee Rajalammesta. Itäiseen osaan järveä laskee myös vedet Kylmäjärvestä Kylmäsalmen kautta. Kaakosta saapuu Penikkajärven vesi Penikkajokea pitkin. Penikkajokeen laskee myös Säynäjäpuro Säynäjäluomasta. Iijärven länsipäähän laskee vielä Tamppikoski Petäjälammesta. Näiden uomien välissäkin rannat ovat väärällään pieni puroja ja ojituksia.

Nykytila ja suojelu

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Iijärvessä on runsas kalalajisto: järvilohi, siika, muikku, ahven, hauki, made, särki, kiiski.

Vesilintuja ovat: telkkä, isokoskelo, tavi, sinisorsa, kuikka. Lisäksi eri puolella järveä on vaihtelevasti kalalokkeja ja kalatiiroja. Lisäksi joutsenet pysähtyvät järvellä keväisin.

Järven vaihtelevasta syvyydestä johtuen vesikasvillisuus vaihtelee järven eri osissa. Matalimmissa osissa sekä lahdissa kasvaa järviruokoa, järvikortetta, ulpukoita, lumpeita sekä ahvenenvitaa.

Satunnaisesti myös saukko ja minkki voi vierailla järven rannoilla.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Iijärven rannoilla on sekä pysyvää asutusta että loma-asutusta, josta loma-asutuksen osuus on 2010-luvulla huomattavasti suurempi.

Nuottakalastusta harjoitetaan järvellä myös elinkeinona ja nuotalla pyydetään lähinnä muikkuja. Lisäksi järvestä pyydetään muita kaloja kuten siikaa, järvilohta, haukea, ahventa ja madetta joko verkoilla, katiskoilla, virvelillä, uistelemalla tai mato-ongella.

Uitto

Iijärvi oli Iijoen uittoreitin alkupäässä, jota kautta puutavaraa uitettiin sahoille ja muille tuotantolaitoksille. Vuosisadan vaihteessa Kuusamosta vedenjakajan takaa hakatut puut tuotiin uittamalla Kuusamojärven Mustalahteen, josta puut nostettiin maalle ja ajettiin seuraavana talvena Iijärveen uittoa odottamaan. Vuosina 1922–1923 Vanttajan kannaksen poikki rakennettiin höyrykoneilla käyvä kaksiosainen siirtorata, joka kuljetti puut Kuusamojärvestä Vanttajajärven kautta Iijärveen. Uittoreitin vuoksi alapuolisia koskia jouduttiin ruoppaamaan, joka aiheutti järven veden pinnan laskua. Samoin uiton sivuvaikutuksena järvessä oli vielä uiton loputtua uppotukkeja, joita pyrittiin keräämään pois. Viimeinen uitto Iijoen yläosalla oli vuonna 1975.

Tarut ja tositarinat

Iijärven nimi lienee lainattu saamelaisesta sanasta sanasta ijja "yö", josta se on periytynyt suomalaisasutuksen muodostuttua 1600-luvulla. Lähde Koillisen järvillä.

Aiheesta muualla