Iisvesi - Virmasvesi - Rasvanki (14.722.1.001)

Hoppa till: navigering, sök

Iisvesi, Virmasvesi, Rasvanki är en stor insjö i Kymijoki (14) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Norra Savolaxs landskap. Den hör till ELY-centralen i Norra Savolaxs verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Iisvesi, Virmasvesi, Rasvanki
Sjönummer: 14.722.1.001
Avrinningsområde: Iisveden - Virmasveden alue (14.722)
Huvudavrinningsområde: Kymijoki (14)

Basuppgifter

Yta: 16 446,6 ha
Djup: 34,47 m
Medeldjup:
Volym:
Strandlinje: 464,22 km
Höjd över havet: 97,9 m

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

18 kesäkuu 2019 12:45:00
Inga alger
Valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikka (Iisvesi)

15 kesäkuu 2019 06:30:00
14,5 °C
Etelä-Saikari

11 kesäkuu 2019 07:45:00
Inga alger
Valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikka (Iisvesi)

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser
Fiskar

Fiskatlas:
Ahven, Harjus, Hauki, Härkäsimppu, Jokirapu, Kuore, Muikku, Säyne (kala) och Toutain

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Bilder

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat


Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

62° 49' 12", 26° 55' 12"

Järven erityispiirteet

Iisvesi - Virmasvesi - Rasvanki on Kymijoen vesistön Rautalammin reittiin kuuluva järvi Tervon, Rautalammin, Suonenjoen ja Kuopion kunnissa Pohjois-Savossa. Sen pinta-ala on 164 km2 ja pinnankorkeus 97,9 metriä merenpinnan yläpuolella.

Järvi on jakautunut kolmeen suurempaan altaaseen, jotka ovat Iisvesi, Virmasvesi ja Rasvanki. Järveä luonnehtivat suuret saaret ja pitkät järveä halkovat niemet, kuten Lieteniemi, joka erottaa Virmasveden Iisvedestä.

Iisvesi - Virmasvesi - Rasvangin yli 400 saaresta suurimmat ovat Pulkkilansaari ja Käpysaari sekä Virmasveden ja Rasvangin selät toisistaan erottava Linnonsaari. Etelämpänä sijaitsee kapea ja pitkä Kuninkaansaari.

Iisvesi - Virmasvesi - Rasvanki saa muun muassa vetensä pohjoisempana sijaitsevasta Nilakasta, joka laskee Rasvangin Koskiselälle Äyskosken kautta. Myös idempänä sijaitseva Hirvijärvi - Ahveninen laskee vetensä Rasvankiin. Kuttajärvi laskee Virmasveteen. Etelässä sijaitseva Suontienselkä laskee Suonenjoen kautta Iisveteen. Iisvedestä vedet puolestaan laskevat länteen samassa tasossa olevaan Niiniveteen Tervolan kanavan, Säynätsalmen, Vaajavirran ja Putaansalmen kautta, josta ne jatkavat matkaansa etelään Miekkaveteen Nokisenkosken kautta.

Nykytila ja suojelu

Iisveden vedenlaatu on yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan erinomainen, Rasvangin ja Virmasveden osalta hyvä. Vain pitkä ja kapea Karttulanlahti on luokiteltu tyydyttäväksi. Vesi on vähähumuksista ja varsin kirkasta.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Vesistöön on istutettu haukea, kuhaa, järvitaimenta, planktonsiikaa ja lahnaa.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Iisvedellä on rantaviivaa 464 km, ja sen rannoille on keskittynyt kolme asutuskeskusta: Virmasveden rannalla sijaitseva Karttula, Rasvangin rannalla sijaitseva Tervo ja aivan Iisveden eteläisimmässä päädyssä Suonenjoen kaupungin Iisveden taajama.

Tarut ja tositarinat

Iisvesi oli 1920- ja 1930-luvuilla Suomen sisämaan suurin puutavaran lähetysasema ja sisävesien suurin puutavaran lastauspaikka. Siellä oli myös useita sahalaitoksia.

Aiheesta muualla