Iso-Kisko (24.023.1.001)

Hoppa till: navigering, sök








68 996 000 m³
0,069 km³
68 996 000 000 l

Iso-Kisko är en stor insjö i Kiskonjoki - Perniönjoki (24) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Egentliga Finlands och Nylands landskap. Den hör till ELY-centralen i Egentliga Finlands verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Iso-Kisko
Sjönummer: 24.023.1.001
Avrinningsområde: Iso-Kosken valuma-alue (24.023)
Huvudavrinningsområde: Kiskonjoki - Perniönjoki (24)

Basuppgifter

Yta: 672,08 ha
Djup: 32,8 m
Medeldjup: 10,27 m
Volym: 68 996 000 m³0,069 km³
68 996 000 000 l

Strandlinje: 41,47 km
Höjd över havet: 33,4 m

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

17 kesäkuu 2018 10:07:00
Lite alger
Miiluholma

17 kesäkuu 2018 10:07:00
0 m (Siktdjupet)
Miiluholma

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser
Fiskar

Fiskatlas:
Ahven, Ankerias, Hauki, Jokirapu, Kuore och Muikku

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat


Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

60° 11' 19.32", 23° 27' 20.52"

Järven erityispiirteet

Iso-Kisko on noin 6.8 km² kokoinen karu järvi. Järvi koostuu syvästä pääaltaasta ( puhutaan jopa 41 metrin syvänteestä ) ja matalista lahtialueista. Iso-Kiskon pääaltaan veri on luokiteltav erinomaiseksi, kun taas Liipolanlahden vesi sijoittuu virkistyskäyttöarvoltaan luokkaan tyydyttävä. Liipolanlahden vesi on kuitenkin parantunut kaislanniittojen myötä huomattavasti.Iso-Kisko kuuluu Saloon aivan eteläisimpiä Pohjan kunnan alueelle sijoittuvia lahtien osia lukuunottamatta.

Nykytila ja suojelu

Iso-Kisko sijaitsee Salon kunnan eteläosissa Kirkkojärvestä kaakkoon. Iso-Kisko on noin 6,8 km² kokoinen järvi. Pituutta järvelle kertyy pohjois-eteläsuunnassa reilut 5,5 kilometriä leveyden ollessa 3,5 kilometrin luokkaa. Järven syvyys on noin 33 m ja sijaitsee 33,4 metrin korkeudella merenpinnasta. Iso-Kisko laskee vetensä Kirkkojärveen noin 500 m pitkän Myllyojan kautta, joka on kaunis ja jylhäkin paikka ojan loppuosasta, jossa koski kuohuu, kun vettä lasketaan Iso-Kiskosta. Tässä Iso-Kiskon Liipolanlahden ja Kirkkojärven keskiosan yhdistävässä ojassa sijaitsee Iso-Kiskon säännöstelypato.Iso-Kisko kiskasvetisenä järvenä on suosittu virkistyskäyttökohde. Kookas järvi tarjoaa mm. hyvät mahdollisuudet uimiseen, veneilyyn ja kalastukseen. Kalakannassa hauki, lahna, ahven, siika ja muikku mm. Iso-Kiskon kokoinen karu, miltei erämaajärvi on Etelä-Suomessa harvinainen näky ja siten myös haluttu mökkikohde.Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistys ry tilasi syksyllä 2005 kunnostus- ja hoitosuunnitelman Vesistöklinikka hankkeen kautta Turun ammattikorkeakoululta.

Yhdistyksen hallitus kokoontuu tarpeen mukaan 1 -3 kertaa vuodessa ja yleinen kokous pidetään yleensä toukokuun aikana, jolloin päätetään myös järven hoidosta. Kaislanleikkuu on ollut päällimmäisenä Liipolan- ja Pyölinlahdella, sekä salmessa, joka yhdistää nk. ison altaan Liipolanlahteen, jotta veden virtaama saadaan pidettyä Myllyojan kautta Kirkkojärveen hyvänä. Yhdistyksen jäsenet voivat vapaasti lainata kaislanleikkureita, joita yhdistyksellä on 4. Tuure Aallolla, Risto Avellanilla ja Jorma Laaksosella.

Hallituksen jäsenet 2012: puheenjohtaja Jorma Laaksonen,varapuheenjohtaja Timo Ahovaara, sihteeri/rahastonhoitaja Riitta Laine. Muut jäsenet Tuure Aalto, Aimo Laanti, Sami Järnström, Tapani Vainio. Varajäsen Olavi Reunanen. Vapaaehtoinen jäsenmaksu on yksityisiltä 25 € ja yrityksiltä, sekä yhteisöiltä 50 €.

Puheenjohtajan sähköpostiosoite on jorlaak@gmail.com ja puhelin 0400 534734

Järviyhdistys otti vesinäytteet kesällä 2012 kolmesta kohtaa järveä, Iso-Kisko, Isoselkä ja Iso-Kisko, Pyölinlahti sekä Iso-Kisko, Liipolanlahti. Tulokset olivat seuraavat:

päivä 27.07.2012 yksikkö Isoselkä Pyölinlahti Liipolanlahti Ohjearvo
tuuliolosuhteet leuto leuto leuto
sääolosuhteet aurinko aurinko aurinko
ilman lämpötila °C 17 17 17
veden lämpötila °C 21,0 21,0 21,0
suolistop. enterokokit al. pmy/10 170 59 16 alle 400
E.coli (37°C, 18h) pmy/ 100 1 0 4 alle 1000

Ympäristöhallinnon seurannan tuloksia

(Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 20.8.2013, Päivitetty 11.7.2018)

Iso-Kisko kuuluu pintavesityypiltään pieniin ja keskikokoisiin vähähumuksisiin järviin. Sen pääaltaan ekologinen tila on viime luokituksen mukaan erinomainen, mutta Liipolanlahden tyydyttävä. Pääaltaan vedessä on melko vähän ravinteita. Typen pitoisuudet ovat laskeneet pitkällä aikavälillä etenkin talvisin, kun taas fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet melko tasaisesti. Planktonlevien määrään verrannollisen a-klorofyllin pitoisuudet ovat pysyneet pieninä.

Pintaveden happipitoisuus on ollut hyvä, mutta pohjanläheisessä vedessä on esiintynyt hapen vajausta varsinkin talvikausilla.

Veden humuspitoisuus on pintavesityypille ominaisesti vähäinen, ja myös veden sameus on lievää. Näkösyvyys on keskimääräisiin Lounais-Suomen järviin verrattuna erittäin hyvä. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesäisin korkeampi kuin talvisin, mikä johtuu planktonlevätuotannosta.

Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015

Päivitetty 11.7.2018

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Iso-Kiskon kalalajeista löytyy myös siikaa, jota on istutettu ja viihtynyt. Pääaltaan puolelta saadaan välillä verkosta ja saatu myös jopa Liipolanlahdeltakin

Asutus ja vesistön käyttötavat

Tarut ja tositarinat

Tarina järveen sota-aikana pudonneesta venäläisestä sotilaskoneesta elää edelleenkin vahvana. Kone oli pudonnut talviaikana ja jäässä oli ollut reikä, konetta on etsitty monasti, aivan lähivuosinakin, mutta siitä ei ole saatu havaintoa, etsinnöissä on ollut mukana mm. Matti Salminen, Kiskon Vähäniementieltä, jolta varmasti löytyisi lisää tarinaa tapauksesta. Varmana tietona on, että joku olisi löytänyt nahkaisen lentäjän "lakin" seuraavana keväänä koneen putoamisesta jostain järven rannalta

Aiheesta muualla