Iso-Renkanen (14.664.1.022)
Iso-Renkanen on keskikokoinen järvi Kymijoki (14) -päävesistössä.
HUOM! Järvi-meriwikin ulkoasu on uudistunut 28.4.2025. Muutosten toteuttaminen joka puolelle palvelua vie aikaa. Sivuilla voi esiintyä outouksia, jotka luultavasti korjaantuvat muutaman viikon kuluessa. Virheistä voi myös raportoida Kahvihuoneessa.
381 500 m³ <br />3,815e-4 km³ <br />381 500 000 l <br />
3 790 m <br />
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Matala, ruskeavetinen erämainen järvi.
Vesistö luokitellaan ympäristökeskuksen toimesta käyttökelpoisuusluokkaan tyydyttävä, se on jonkin verran rehevöitynyt ja runsashumuksinen, lisääntyvän mökkikäytön haasteina onkin pitää järvi vähintään nykyisellä käyttökelpoisuustasolla. Ympäröivistä turpeennostoalueista ei yhdenkään kuivatusvesiä laske Iso-Renkaseen. Lisätietoa linkistä sivu 12 järven käyttökelpoisuusluokitus. http://www.pylkonmaki.fi/uploads/files/Kaavaselostus.pdf
Järvellä pesii joutsenpariskunta, sekä näköhavaintoja ainakin kuikista, lokeista ja taveista. Kalakanta on tyypillinen järvikalasto, särkeä, ahventa ja haukea ainakin. Lisäksi istutettu siikaa. Vesikasvillisuus on paikoin rannoilla niukkaa, paikoin kasvaa runsaasti lumpeita ja kaislaa.
Harmaahaikarahavainto 3.8.2013
Järven rannoilla ei ole vakituista asutusta, mutta lomamökkejä on rakennettu muutamia ja muutamia on vielä tulossa. Virkistyskalastuksen harrastajia näkee järvellä.
Järven nimestä käytetään muotoja Iso-Renkainen ja Iso-Renkanen, itse pidän jälkimmäistä muotoa oikeana, koska sana renka on tarkoittanut harjannetta, ylänköä. Iso-Renkasen rannat ovat monilta osin sora- ja moreenirinnettä, joka nousee harjanteena ja laskee järveen.
http://renkajarvi.blogspot.com/2009/11/mista-nimi-renkajarvi-on-peraisin.html Oheisessa linkissä käsitellään toisen järven, jonka nimessä esiintyy sana renka, nimen alkuperää.
Iso-Renkasen maisemissa on jo kivikaudenaikana ollut asutusta ja arkeologisia löytöjä on tehty.