Joutjärvi (14.241.1.004)

Loikkaa: valikkoon, hakuun












Joutjärvi on keskikokoinen järvi Kymijoki (14) -päävesistössä. Se sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa ja kuuluu Hämeen ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Joutjärvi
Järvinumero: 14.241.1.004
Vesistöalue: Vesijärven lähialue (14.241)
Päävesistö: Kymijoki (14)

Perustiedot

Pinta-ala: 39,22 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 3,55 km
Korkeustaso:

Symbol lukko viranomainen.png

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut
Uusimmat havainnot

24 heinäkuu 2018 09:24:00
Runsaasti levää
Möysä

14 elokuu 2017 09:45:00
Möysän uimaranta (KI 14.8...
Möysän uimaranta

Moysan uimaranta Joutjarvi.JPG

30 huhtikuu 2017 11:25:00
Ei roskia
Möysän uimaranta

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vesistöennusteet

Tälle järvelle ei ole saatavilla vesistöennusteita

Kalat

Kala-atlas:
Ahven, Ankerias, Hauki, Jokirapu, Kuore, Muikku, Suutari, Säyne (kala), Toutain ja Täplärapu

Tarkemmat tiedot: Pm kala1 21x21.png

Käyttäjien havainnot:
Tältä järveltä ei ole käyttäjien kalahavaintoja

Kuvat

Pm leg 17x21.png Käyttäjä
Pm leg kokenut 17x21.png Kokenut
Pm leg asiantuntija 17x21.png Asiantuntija
Pm leg viranomainen 17x21.png Viranomainen

Pm tapahtuma 17x21.png Tapahtuma
Pm havaintopaikka 17x21.png Havaintopaikka
Pm valokuva 17x21.png Valokuva
Pm kohde 17x21.png Muu kohde

Voit lisätä sisältöjä, kun olet kirjautunut sisään.

Järven erityispiirteet

Joutjärvi (kutsutaan myös Möysänjärveksi) sijaitsee Päijät-Hämeessä Lahden keskustan tuntumassa. Järven keskisyvyys on 3,4m ja suurin syvyys 5m. Järvellä on pinta-alaa 0,4km² ja sen valuma-alue on kooltaan 1,6km². Keskimääräinen veden viipymä järvessä on 4,3v. Järven vesi on pääosin peräisin Salpausselän harjujen pohjavesistä. Järven vedet laskevat Vesijärveen.

Järven historiaa

Vuonna 1991 tehdyssä tutkimuksessa tutkittiin järven pohjasedimenttiä. Tulosten perusteella järven todettiin olleen aikoinaan karu. Järvi on kuitenkin tämän jälkeen rehevöitynyt ja 1960-luvulla oli jo pahoja leväongelmia. Vuonna 1965 toteutettiin viemäröintijärjestelmä järven ympäri ja 1970-luvulle tultaessa järven veden laatu oli jo hyvä. 1980-luvulle tultaessa rehevöitymistä ilmeni jälleen talvisten happikatojen ja ravinnepitoisuuksien kohoamisten merkeissä.

Leväongelma toistui 1960-luvun jälkeen seuraavan kerran vuosina 1987, 1989 ja 1991. Vuonna 1987 järvellä esiintyi voimakasta Anabaena-sinileväkukintaa. Sinilevien rinnalle ilmestyi Gonyostomumsemen-limalevä, joka ei ole yhtä vaarallinen kuin sinilevät, mutta sitäkin ärsyttävämpi vaiva varsinkin uimareille. Limalevä oli ongelma myös vuonna 1994 ja 2004.

1980-luvun lopulla järven tila heikkeni myös siten, että näkösyvyys putosi alle 3 metriin. Vuosikymmenen alussa saattoi nähdä pohjaankin asti. Varsinkin pienet särjet ovat suuresti veden laatua heikentävä tekijä.

Vuoden 1997 kisojen seurauksena järven pohjaliete pääsi sekoittumaan. Tämä aiheutti veden voimakasta samennusta ja veden laadun heikkenemistä. Veden typpi-fosfori suhde muuttui niin paljon, että typestä muodostoi rajoittava ravinne. Kokonaisfosforinpitoisuus nousi jopa kolminkertaiseksi. Tilanne normalisoitui kisojen jälkeen melko nopeasti.

Nykytila ja suojelu

Järvi on melko matala jonka ansiosta vesi pääsee sekoittumaan hyvin kesäisin. Talvisin sekoittumista ei tapahdu jääpeitteen vuoksi. Happiongelmia on esiintynyt pääosin talvisin ja keväisin ennen jäiden sulamista ja sekoittumisen alkamista. 1980-luvun alun jälkeen suurempia happiongelmia ei ole ilmentynyt.

Joutjärven tila on vaihdellut vuosien varrella huomattavastikin. Niin vallitseva säätila, järven kalasto kuin ulkoinen kuormituskin ovat vaikuttaneet järven tilaan ja veden laatuun. Esimerkiksi sateisen sään seurauksena voi järveen kohdistua suurempi kuormitus valuma-alueelta, kuin poutapäivinä. Kovien sateiden aikana esimerkiksi Viipurintien hulevesiviemäri kuormittaa järveä huomattavasti. Ravinnepitoisuuksien nousemisen myötä leväkukinnot voimistuvat. Kalat ja varsinkin särkikalat möyhivät pohjasedimenttiä, jolloin pohjasta vapautuu mm. fosforia. Tämä on sisäistä kuormitusta eli rehevöitymistä.

Näkösyvyys oli vuonna 2010 1,9m.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Järvellä tehtiin vuonna 1980 vesikasvillisuuden kartoitus. Valtalajina oli tuolloin ruskoärviä ja vesirutto, jotka molemmat viihtyvät rehevissä vesissä. Samana vuonna toteutettiin myös koekalastus, joka sekin antoi viitteitä rehevyydestä. Saalis koostui lähes kokonaan pienistä särjistä.

Koekalastus toistettiin vuonna 1990, jolloin särjen rinnalle oli noussut melko runsaaksi lajiksi vuonna 1969 istutettu kuha. Vuonna 2004 tehtiin hoitokalastus ja koekalastus, joiden perusteella ahven oli vallannut elintilaa järvessä särjeltä. Tuolloin haukikannan todettiin olevan hyvä, mutta lajisto muuttunut muuten suppeammaksi. Ahvenkanta oli voimistunut, mutta kalat pienentyneet. Vahva ahvenkanta kulutti esim. vesikirppulajeja, jotka muuten pitäisivät leväkukintoja kurissa. Ahvenkannan pienentäminen hoitokalastuksin voisi suurentaa yksittäisten kalojen kokoa ja parantaa järven ravintoketjua varsinkin petokalapuolelta.

Vuonna 1998 syyskuussa tehdyssä vesikasvikartoituksessa huomattiin, että Joutjärven vesikasvillisuus oli köyhtynyt sitten vuoden 1980 kartoituksen. Ruskoärviän tilalle oli tullut ulpukka, joka menestyy sameavetisissä vesistöissä. Särkikannan pienentäminen kirkastaa vettä ja siten mahdollistaa vesikasvilajien menestymisen järvellä. Vesikasvilajisto taas vie tilaa leviltä, jolloin niiden kukinnot vähenevät.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Järvellä järjestettiin vuonna 1997 World Games -urheilukisojen vesihiihto-osuus.

Joutjärvi kuuluu Nastolan kalastusalueeseen.

Järven rannat ovat täyteen rakennettu. Järvi on suosittu virkistyspaikka kaupunkilaisten keskuudessa.

Uinti

  • Möysän uimaranta, Uimarannantie 2, FI-15150 LAHTI, +358 50 5184454, Lahden kaupunki, talviaikana avantouintipaikka, Lahden Avantouimarit ry
    • pukukopit, WC, laiturit 2 kpl, kioski(melontakeskuksen kiinteistössä), lentopallokentät, pelastusvene, nurmialue, autoille parkkipaikka, lasten leikkialue (kuntatekniikka), penkit päivävalvonta (1.6.-31.7. klo 10-18)
  • Suopursun uimapaikka, Joutsaarenkuja, FI-15170 LAHTI, Lahden kaupunki
    • pukukopit, wc, lasten leikkipaikka (kuntatekniikka), nurmialue, penkit, autoille muutama parkkipaikka
    • ei valvottu uimapaikka

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla

Lahden pinta-alaltaan hehtaaria laajemmat järvet

Alasenjärvi | Ei nimeä | Joutjärvi | Likolammi | Merrasjärvi | Mytäjärvi | Salalammi | Sietikka | Valkealammi