Jyväsjärvi (14.231.1.001)

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Jyväsjärvi on melko iso järvi Kymijoki (14) -päävesistössä. Se sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa ja kuuluu Keski-Suomen ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Jyväsjärvi
Järvinumero: 14.231.1.001_002
Vesistöalue: Ristiselän - Murtoselän alue (14.231)
Päävesistö: Kymijoki (14)

Perustiedot

Pinta-ala: 313,55 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 14,8 km
Korkeustaso: 78,3 m

Symbol lukko viranomainen.png

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut
Uusimmat havainnot

4 maaliskuu 2017 14:11:00
Tilhi
Lutakon uimaranta

4 maaliskuu 2017 14:11:00
Yhtenäinen jääpeite
Lutakon uimaranta

4 maaliskuu 2017 14:11:00
Lähes täysi lumipeite
Lutakon uimaranta

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vesistöennusteet

Tälle järvelle ei ole saatavilla vesistöennusteita

Kalat

Kala-atlas:
Ahven, Ankerias, Harjus, Hauki, Jokirapu, Karppi, Kuore, Muikku, Nieriä, Siika, Suutari, Säyne (kala) ja Täplärapu

Tarkemmat tiedot: Pm kala1 21x21.png

Käyttäjien havainnot:
Tältä järveltä ei ole käyttäjien kalahavaintoja

Kuvat

Pm leg 17x21.png Käyttäjä
Pm leg kokenut 17x21.png Kokenut
Pm leg asiantuntija 17x21.png Asiantuntija
Pm leg viranomainen 17x21.png Viranomainen

Pm tapahtuma 17x21.png Tapahtuma
Pm havaintopaikka 17x21.png Havaintopaikka
Pm valokuva 17x21.png Valokuva
Pm kohde 17x21.png Muu kohde

Voit lisätä sisältöjä, kun olet kirjautunut sisään.

Järven erityispiirteet

Jyväsjärvi on tärkeä virkistysvesistö ja olennainen osa Jyväskylän kaupunkikuvaa.

Suurimman osan vedestään Jyväsjärvi saa Tourujoesta, jota pitkin järveen laskevat muun muassa Tuomijärvi ja Palokkajärvi. Jyväsjärveen laskee myös Köyhänoja Köhniönjärvestä. Jyväsjärvestä vesi jatkaa matkaansa Päijänteeseen Äijälänsalmen kautta. Vedenpinta on nykyisin samalla tasolla salmen molemmilla puolilla, ja Jyväsjärvi lasketaan siksi toisinaan osaksi Päijännettä.

Jyväsjärveä on tutkittu paljon viime vuosikymmenien aikana mm. Jyväskylän yliopiston toimesta.

Jyväsjärven länsiosassa sijaitsee Ylistönrinteen Natura 2000 -luonnonsuojelualue.

Nykytila ja suojelu

Jyväsjärvi luokitellaan pintavesityypiltään pieniin humusjärviin (Ph). Ekologiselta tilaltaan (2013) järvi kuuluu luokkaan tyydyttävä. Myös ravinnepitoisuuksien perusteella Jyväsjärvi on todettu rehevähköksi.

Aikaisemmin järveä ovat rasittaneet isot jätevesikuormat, muun muassa Mattilanniemessä sijainneelta kaatopaikalta ja teollisuudesta, mutta nykyisin järvi on paremmassa tilassa. Tämän järven tilan kohenemisen taustalla on ollut merkittävässä roolissa myös viime vuosikymmenien aikana toteutettu Jyväsjärven syvänteiden hapetus, jolla järven sisäistä kuormitusta saatiin vähennettyä. Siitä huolimatta syvänteiden happitilanne varsinkin kesä- ja talvikerrostuneisuuden loppupuolella on edelleen ollut heikko. Hapetus päätettiin lopettaa vuonna 2013, minkä jälkeen alusveden fosforipitoisuuden ei ole todettu kasvaneen. Jyväsjärven fosforipitoisuus on ollut pitkään suuruusluokkaa 30 μg/l tai hieman sen alle.

Jyväsjärveä kunnostettiin 2000-luvun alkupuolella myös hoitokalastuksen avulla. Vuodesta 2004 alkaen kolmena perättäisenä vuonna Jyväsjärvestä poistettiin kalaa yhteensä yli 101 tonnia.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

2000-luvun aikana Jyväsjärven kalastossa ovat esiintyneet ainakin verkkokoekalastuksen perusteella seuraavat kalalajit: ahven, hauki, järvitaimen, kiiski, kuha, kuore, lahna, made, pasuri, ruutana, salakka, siika, sorva ja särki.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Jyväsjärven rantaa kiertää kokonaisuudessaan hieman vajaan 13 km pituinen kevyenliikenteen väylä, joka tarjoaa sujuvan ja turvallisen kulkuväylän eri kaupunginosista Jyväskylän keskustaan. Ylistön- ja Kuokkalan sillat mahdollistavat lisäksi sen, että liikkuja voi itse kätevästi valita haluamansa reitin. Rantaraitin ympäristö on myös kiinnostava tutustumiskohde luonnosta ja historiasta kiinnostuneille. Rantaraitin puisiin lyhtypylväisiin on asennettu 29 valolaatikkoa, joissa kerrotaan lyhyitä tarinoita raitin historiasta ja nykypäivästä.

Jyväsjärveltä löytyvät seuraavat uimarannat: Mattilanniemi, Lutakko ja Halssila.

Jyväsjärven etelärannalla Kuokkalan taajaman pohjoispäässä sijaitsee Pitkäruohon niemen luonnonsuojelualue, jonne on myös pystytetty lintutorni. Myös Jyväsjärven itärannalla Äijälänrannan asuinalueen tuntumassa on kesällä 2016 käyttöön otettu lintutorni.

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla