Kallavesi (14.972.1.001)

Hoppa till: navigering, sök








120 584 000 m³
0,121 km³
120 584 000 000 l

Kallavesi är en stor insjö i Kymijoki (14) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Södra Savolaxs landskap. Den hör till ELY-centralen i Södra Savolaxs verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Kallavesi
Sjönummer: 14.972.1.001
Avrinningsområde: Kallaveden alue (14.972)
Huvudavrinningsområde: Kymijoki (14)

Basuppgifter

Yta: 1 396,65 ha
Djup: 37,85 m
Medeldjup: 8,63 m
Volym: 120 584 000 m³0,121 km³
120 584 000 000 l

Strandlinje: 122,41 km
Höjd över havet: 81,5 m

Administrativa områden

Kommun: Mäntyharju
Landskap: Etelä-Savon maakunta
ELY-central: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vattenförvaltningsområde: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Vattendragprognoser
Fiskar

Fiskatlas:
Ahven, Hauki, Jokirapu, Kuore och Säyne (kala)

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Bilder

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat

Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

61° 25' 33.6", 27° 1' 51.24"

Järven erityispiirteet

Kallavesi kuuluu sekä Mäntyharjun että Ristiinaan (Mikkeli). Valuma-alueena on Kallaveden alue. Järven pinta-ala on 1357 ha. Pyhävesi ja Kallavesi muodostavat reitteihin kuuluvan keskusvesistön. Kallavedellä on vesiyhteys Pyhäveden lisäksi myös Tainaveteen, Tainanjoen ja luonnonsuojelu alueiden välistä. Sekä Ala-Kuomioon Kuomiokosken kautta. Kallavesi edustaa Mäntyharjulle tyypillisiä kapeita ja syviä murroslaaksojärviä. Korkeat, kallioiset rannat ovat leimaavat maisemakuvaa. Metsät ovat pääasiassa kuivahkoa kangasta, mutta myös tuoreita ja lehtomaisiakin kankaita ja lehtolaikkuja esiintyy. Luonnontilaisia soita on alueella vähän.

Järvi on kirkasvetinen ja vesi on väriltään ruskeaa. Järvi on tyypiltään keskihumuksinen. Happitilanne on ollut hyvä. Tutkimustiedon mukaan järvi on lievästi rehevä, sen länsipää on hieman rehevämpi kuin itäinen osa. Virkistyskäyttö luokituksen mukaan järven länsipää kuuluu luokkaan hyvä, itäinen osa on välillä erinomainen/hyvä. Luokitus on tehty syvänteiden vedenlaatutekijöiden mukaan, jolloin rantavyöhykkeen mahdollista rehevöitymistä ei ole voitu ottaa luokituksessa huomioon.

Nykytila ja suojelu

Tutkimusalueina ovat olleet kaksi syvännettä; järven itäosassa oleva 26 m:n syvänne Pyylahden ja Karsikkoniemen välisellä vesialueella ja länsiosassa oleva 34 m:n syvänne, näytteenottopiste 020, Mustasaarten ja Luoman saaren rajaaman vesialueen keskellä.

Järvi on kuulunut alueelliseen järvien tila- ja käyttökelpoisuuskartoitukseen vuosina 1990-91 ja 2002-03. Näitä ennen molemmista syvänteistä on yksittäisiä näytteenottokertoja, vanhimmat vuodelta 1964. Kallaveden 020 viimeisin vedenlaatu tutkimus on tehty 27.9.2012 ja tekijänä oli Etelä-Savon ELY. Näkösyvyys, lehtivihreä, kokonaisfosfori ja sameus olivat erinomaiset. Hapen kyllästysaste oli pintavedessä erinomainen, mutta 15 ja 32 metristä mitattuna tulokset olivat välttävät.

Kallaveden ja Pyhäveden rantaosayleiskaavan luonto- ja maisemaselvitys kävi ilmi, että luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita kohteita on löydetty yhteensä 52, joista kuusi on arvokkaita ja kolme on maisemallisesti arvokasta. Sekä maiseman että luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita on yhteensä 18 kpl. Kahdeksan kohdetta on ainoastaan virkistyskäytön kannalta arvokkaita ja 17 kohteella on virkistyskäytön lisäksi myös maisemallista ja/tai luonnon monimuotoisuutta lisäävää arvoa. Arvokkaat kohteet sisältävät mm. puronvarsilehtoja, kallioita ja jyrkänteitä, arvokkaita pienvesiä ja neljä linnustollisesti merkittävää kohdetta sekä useita yksittäisiä kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti merkittäviä tilakeskuksia, joista suurin osa keskittyy Mäntyharjun keskustan ympäristöön.

Laajemmista suoalueista Suursuon keidassuo on ainoa melko hyvin säilynyt suokompleksi. Kalliomaalauksia Itkonlahden ja Karsikkoniemen alueella. Alueella elää mm. liito-orava, palokärki, viirupöllö, valkoselkätikka, metso ja pyy.

Lähteet: Mäntyharjun luonto ja arvokkaat luontokohteet 2010, Valtion ympäristöhallinto.